Kirkonkirjat ovat palaneet 1600-luvulla Mistä tietoa aiemmalta ajalta?
Vastaus
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".
Lähteet:
Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (2009). Sukututkimuksen käsikirja. WSOY: Helsinki.
Ps. Vastaaja ymmärsi alun perin kysymyksen väärin ja päivitti vastausta tämän johdosta. Kiitos tarkkaavaisille kommentoijille.
Kommentit
Yksi mahdollinen lähde on käräjäoikeuksien pöytäkirjat. Jos suku ei ole ihan alvariinsa päätynyt käräjille, niin mahdolliset löydökset on vaikea varmuudella todeta samaa sukua koskeviksi pelkän nimen perusteella, varsinkaan alueella, jolla sukunimiä ei silloin vielä tunnettu.
... tai jos "sukunimi" seurasi taloa, maatilaa. Joskus omistaja vaihtui muuten kuin perintönä sukulaisille, ja uusi asukas otti talon nimen käyttöönsä. Länsisuomalaisessa suvussani on käynyt niin: isoisän isällä olikin aivan eri sukunimi, eikä toisaalta isoisäni sukunimikaima ollutkaan mitään sukua vaikka asui samassa kylässä.
Länsisuomessa ei sukunimiä käytetty, vaan nimi otettiin talon mukaan. Vielä nykyäänkin varsinkin maalla monia henkilöitä kutsutaan talon nimellä länsisuomessa. Pahinta on, kun myös etunimi ja isän nimi ovat samoja esim. Mats Matsson voi olla vaikka kolmessakin polvessa ja kiersivät talosta taloon, jolloin eri henkilöillä saattoi olla tasan sama nimi etu ja sukunimeä myöden. Todella hankalaa sukututkimuksen kannalta ja kuten Genistä ja Hiskistä voi nähdä kuinka kirkonkirjoja on monasti tulkittu väärin. Tosin myös kirkonkirjoissa on paljon virheitä.
Kysyjän kaipaamat kirkonkirjat eli kirkollisten paikallisseurakuntien jäsenrekisterit paloivat (tuskin: poltettiin) siis 1600-luvulla. Kuinkahan yleisesti ja kauan Suomessa, Ruotsin "Itämaassa", oli pidetty systemaattisia kirkonkirjoja ennen 1600-lukua?
Väestötietojärjestelmän historia (https://dvv.fi/historia) alkaa maakirjoista, joiden pito vakiintui jo 1530-luvulla.
.. mutta Itä-Suomi tuli mukaan vasta 1600-luvulla, kun Ruotsi valloitti alueita Venäjältä.
.. mutta noilla vallatuilla alueilla on ollut sukunimiä käytössä, joten vanhoista oikeudenkäyntien pöytäkirjoista voi hyvinkin löytyä jotain -- jos niihin nyt yhtään pääsee käsiksi.
Itä-Suomi-huomautus liittyi kirkonkirjojen historiaan. Ev.-lut. seurakuntien piti alkaa kirjata jäsentensä syntymät/kasteet, kuolemat, konfirmaatiot ynnä muut kirkolliset toimet. Henkilöiden sukulaisuus käy ilmi kirjausten jäsennyksestä.
Kommentoi vastausta