Kun Karjalan evakot alkoivat palata kotikonnuilleen Jatkosodan aikana, millainen aikataulu oli eri puolilla Karjalaa? Tv:n sarjassa Tuntematon sotilas Rokan…

Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia.

Karjalaisten paluuta vaikeutti kuljetuskaluston puute. Ensin etusijalla olivat sotilaskuljetukset. Siirtoväen kuljetuksiin oli varattu noin 100 rautatievaunua päivässä, mutta määrä vähennettiin 30 vaunuun.

Syksystä 1941 kevääseen 1944 mennessä palasi 281 896 henkilöä, mikä oli 67,1% vuoden 1939 asukkaista. Rajan läheisyyteen siviiliväestön paluu oli kiellettyä.

Teoksessa Jatkosota : kronikka –teoksessa sanotaan päiväyksen 1.-7.10.1944 kohdalla näin: 11 rajakunnan evakuoitu väestö saa kokonaisuudessaan palata 19.9. solmitun rauhan rajan länsi- ja luoteispuolelle. Särkijärvelle, Vahvialaan ja Korpijärvelle paluuluvat annetaan myöhemmin.

Wikipedian artikkelissa Evakot ja muut sodassa siirretyt siviilit
kappaleessa ”Paluu Karjalaan” kerrotaan, että palautukset Karjalan kannakselle saatettiin aloittaa elokuussa 1941 koko Kannaksen ollessa taas suomalaisten hallussa. Siirtoväen Huollon Keskuksen järjestämässä kyselyssä helmikuussa kevääksi 1942 halukkaiksi palaamaan ilmoittautui 110 000 karjalaista. Monet muuttajat joutuivat odottamaan paluuta viikkoja, sillä rautatiekaluston laskettiin riittävän vain puolelle. Lisäksi sotatila ja kevään 1942 elintarvikepula ja monet muut ongelmat asettivat rajoituksia paluulle Karjalaan.

Lähteet:
Ahokas, Liisa: Evakkomatkalla : karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Turun yliopisto, Suomen historia, 2009)
Ahokas, Osmo: Karjalan kannaksen evakuointi (Pilot-kustannus, 2004)
Jatkosota : kronikka, toimituskunta: Ensio Siilasvuo et al. (Gummerus, 1991)
Virolainen, Johannes: Siirtokarjalaiset 1941-44 : kotiinpaluu, jälleenrakennus, uusi lähtö (Otava, 1989)

http://www.nautelankoski.net/sota/kotirintama/evakot.html