Karjala

45 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistähän löytäisin Erkki Mutrun Karjala-aiheisia runoja esim. runot "Orjantappura", "Karjalaisten taival" ja "Asevelijuhla taivaassa". Muutkin aihepiiriin… 24 21.4.2022 Tarkkaa tietoa runojen sijainnista en löytänyt, mutta muutaman etsintäsuunnan sain selville. Mutrun kirjat ovat olleet pääosin romaaneja. Kirjasammosta löysin listan Erkki Mutrun muusta tuotannosta: "- Hymni Viljamille. 11 s. Viljam Hätönen, 1945. - "Maa alla suven ja auringon": kuorolausuntasikermä Arvi Jänneksen, Lauri Pohjanpään, Iivo Härkösen, Erkki Mutrun ja V. A. Koskenniemen runoista. 4 s. Karjalan maakuntaliitto, 1946. - Matkalla jälkeenpäin. 140 s. Karisto, 1955. - Runoja ja suomennoksia. Julkaistu postuumisti Mutrun jättämistä arkistoista, toim. Rakel Mutru. Ei sivunumeroita, n. 108 s. Omakustanne, 1991. - Iloa ja murheita. Muistelmat. 136 s. Omakustanne, 1991." Kirjasampo.fi Maa alla suven ja auringon on kenties kadonnut. Se...
Etsin tietoa sukuni lähtöpaikasta, joka on Luovutetun Karjalan alueella. Tilanumero löytyy kirkonkirjoista, mutta se on jaettu ennen v 1939… 51 8.4.2022 Voisikohan tieto löytyä Kansallisarkistosta? Kansallisarkiston digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston ASTIA - asiointipalvelusta osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html. ASTIA - palvelussa voit hakea ja selata aineistoja tai tehdä tietopyynnön. Kansallisarkistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot.  Lisäksi kannattaa tutustua Arkistojen Portti verkkopalvelun sivuun Luovutettu Karjala http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala, johon on koottu luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistojen Portti on eri arkistojen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu, jonka avulla saat neuvoja ja vinkkejä paperimuotoisten sekä jo digitoitujen aineistojen...
Haluaisin kysyä viimeisistä sortavalasta lähteneistä evakkojunista 1944 kesällä.olin 3 vanhana jossain näistä junista.tuokslahti oli asema mistä pääsimme… 66 15.3.2022 Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta. Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Karjalaan v1941-1942 takaisin palanneet evakot tarvitsivat paluuluvan. Minne nämä luvat/hakijat on arkistoitu ja millä nimikkeellä paluulupia voi sitten hakea? 47 1.3.2022 Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Mitkä ovat Karjalassa sijaitsevian alueiden nimien "Viena" ja "Aunus" (karjalan kielellä Anus) etymologia? 176 26.11.2021 "Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6) Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen etymologinen...
Etsin tätä ihanaa runoa ja sen kirjoittajan nimeä! Runo alkaa näin tai siinä on yksi säkeistö, joka menee ainakin osin mielestäni näin: On kaukana jossain… 90 9.6.2021 Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa. Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx Kirkes-...
Romaanisarja, jossa on Karjala-aihekin kiinnostaa. Jotain samantapaista kuin Laila Hietamies yms Suomalaisia kaupunkeja, paikkakuntia ym 592 23.12.2020 Karjala-aiheisia romaanisarjoja: Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen) Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka) Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047 Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen iltapäivä sekä muita https://www....
Loikkaselaiset ry on 1956 perustettu Viipurin kaupunginosayhdistys. Olen kerännyt lehteemme tarinoita niistä perheistä, jotka palasivat talvisodan jälkeen… 180 21.2.2020 En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla. Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa. Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta saatiin valtion maasta, loput hankittiin...
Paljonko on elossa henkilöitä jotka ovat syntyneet luovutetussa Karjalassa?Onko tilastoja?Entä paljonko evakkona tulleista on yhä elossa? 315 15.7.2019 Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Keitä olivat Puolan paanit Eino Leinon runossa Sotaretki? 272 23.4.2019 Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra". Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Missä varmaan tosi vanhassa laulussa lauletaan:..."harakat ja varikset ja kuusikkonärhet, ne ovat minun lintujani".... 539 13.2.2019 Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978). Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Kun Karjalan evakot alkoivat palata kotikonnuilleen Jatkosodan aikana, millainen aikataulu oli eri puolilla Karjalaa? Tv:n sarjassa Tuntematon sotilas Rokan… 1775 8.1.2019 Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia. Karjalaisten paluuta...
Etsisin kaunokirjallisuutta, joka sijoittuu Karjalaan. Olen lukenut jo suurimman osan Laila Hirvisaaren tuotannosta ja nyt haluaisin löytää muita kirjailijoita. 286 13.6.2018 Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon  Karjala-kuvauksia. Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista: Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa) Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus) Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala) Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa) Antti Tuuri: Ikitie   Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua. Pohjois-...
Karjalaisen lauluperinteen tallennusta 1960-luvulla? 402 13.4.2018 Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja  ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä. Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon...
Muistan lukeneeni lapsuudessani 80-luvulla vihreäkantisia Laatokan Karjalaan sijoittuvia nuorten kirjoja. Kirjoihin oli painettu myös Laatokan alueen kartta. … 732 7.2.2018 Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista saatavilla,...
Mistä voisin saada Muolaan Ylä-Hotokan kartan 1939 tietämillä? Olemme menossa matkalle mummoni kotipaikkaan ja halaumme selvittää missä talo on sijainnut… 487 15.6.2017 Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Tarvitsisin faktatietoa karjan evakuoinnista ja evakkokarjan kuljetuksista Karjalan kannakselta Sisä-Suomeen kesäkuussa 1944. Oliko järjestetty tukea, laitumia… 487 23.5.2017 Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat. Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä. Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Löytyykö sukukirja Hyytiäisten sukua, Muolaasta tai Heinjoeta. Hýytiäisistä tehty useampiakin teoksia. Onko kirjastossa ylipäätään sukukirjoja? Toinen… 396 12.4.2017 Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Tiedosta kiitollinen. Olen kerennyt syntyä 1944 Antreassa tulin äidin ja vanhemman veljen kanssa Mikkeliin. Milloin viimeinen juna lähti Antreasta. Mistä tätä… 906 5.1.2016 Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin. Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut. Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Missä kirjoissa voi löytää tietoja ns "sielulinnuista", Wikipedia kirjoittaa, että niitä muka "käytettiin Karjalassa vielä 1900-luvulla". 856 16.9.2015 Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna." Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...