Jyväskylä

Viimeisimmät vastaukset

1082 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kattava lista lainattavissa olevista monikielisistä kirjoista? 26 11.04.2019 Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.  Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Moikka! Teen äidinkielessä ns. "lopputyönä" esitelmää kirjailijasta Antti Tuuri ja hänen teoksestaan Pohjanmaa. Esitelmä pitäisi palauttaa huhtikuun… 56 08.04.2019 Hei! Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä  linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta. Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat tutkimuksia ja...
Mistä tulee sana näälä? 34 08.04.2019 Näälä  Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.  Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995. 
Etsinnässä minkä tahansa kielisiä tutkimuksia naurusta. 20 08.04.2019 Hei! Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä  kirjasta on hyvä aloittaa.   Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista. 
Onko ajokortin väri valikoitunut tietoisesti nimenomaan vaaleanpunaiseksi? Jos, niin miksi juuri siksi? 58 08.04.2019 Hei! Ajokortin vaaleanpunainen väri määriteltiin Wienin tieliikennesopimuksessa vuonna 1968. Sopimustekstissä mainitaan, että värin tulee olla vaaleanpunainen. Tämän tarkempaa selitystä värille ei sopimuksessa mainita. Sopimukseen voi tutustua sivulla Finlex.fi: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860030  
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… 41 05.04.2019 Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.   Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella.  Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’  ja sitä on tavattu  Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.   Lähteet: Kotiseutumme Hankasalmi-Laukaa 2002-2003 (...
Mistä tiedän, että ajattelen? 54 04.04.2019 Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme. Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.  Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina Pietikäinen, Joustava mieli https://fi....
Onkohan olemassa alppiniittyjen kasvillisuutta käsittelevää kasvikirjaa, mielellään juuri kasvien tunnistusopasta? 23 04.04.2019 valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Etsin elokuvaa - Juuret - Alex Harvey ..... löytyykö teiltä tai jostain muualta kyseistä elokuvaa ? Se alkuperäinen vanha elokuva. 31 04.04.2019 tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.     
Onko Suomessa villimehiläisiä, jotka tekevät hunajaa? Nimenomaan ei villiintyneitä tarhamehiläisiä, vaan "luonnostaan" villinä eläviä lajeja. Ja jos on, onko… 52 29.03.2019 Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa. Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/ Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Etsin nuotteja seuraaviin lauluihin: Viel´sua muistan (foxtrot)(Säv. A.Koskimaa, san. K.Mustonen, sov. K.Valkama) esitt. A.Aimo 1942. Paula (Säv. ja san. M… 16 29.03.2019 Kiitos kysymyksestä!   Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.   ’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.   ’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä löydä.
Mihin ammattiliittoon puutarha-alan ammattilaiset kuuluvat nykyisin? 25 29.03.2019 Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM. Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla: https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm
Ketkä ovat tällä hetkellä suosituimmat ranskalaiskirjailijat Suomessa? 30 29.03.2019 Hei! Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten: Katherine Pancoll ja Pierre Lemaitre ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja Agnés Martin-Lugard, Nina George ja Claudie Gallay  ovat nousussa Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Kuinka pitkä oli Simo Salminen? 48 28.03.2019 Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm. En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Kuinka pitkä on Heikki Kinnunen? 39 28.03.2019 Internetin keskustelupalstalla väitetään Heikki Kinnusen olevan 177 cm. En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia tietoja, joten kaikki eivät halua niitä paljastaa.
Kiinnostaisi tietää tippua, tipahtaa, tiputtaminen, tipahtaminen sanojen alkuperä. Mistä rakentuvat, mihin pohjautuvat? Myös tipahtaa-tippumisen vertailu… 21 28.03.2019 Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa. Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.   Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Minkä asteista ihmisen sisällä oleva vesi on? 39 28.03.2019 Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Miten ajatukset vaikuttavat puheääneen? 50 18.03.2019 Hei! Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:  "Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat. Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme ulospäin suuntautuvana ilmaisuna." Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja  86. Turku 2013
Onko anneli kivelältä tulossa vielä katajamäki sarjaa 2019 ja joku kertoi että on joku ruusumäki uusi sarja tulossa joltain kirjailijalta joka olisi… 68 16.03.2019 Hei ja kiitos kysymyksestä! Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi. Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa. 
Mitä tarkoittaa kasvitieteellinen termi pitkäperäinen? 26 12.03.2019 Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä. Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)