Hyväntekeväisyysjärjestön statuksella toimii monia tahoja.
Onko missään maailmalla asetettu rajoja jonka mukaan erotetaan itseään työllistävät lobbaavat järjestöt avustustyötä tekevistä järjestöistä (esimerkiksi määrittämällä että 40-50 prosenttia kerätyistä varoista täytyy ohjautua suoraan avustustoimintaan organisaation omaisuuden ja palkkakulujen kasvattamisen sijaan)?
Vastaus
Suomessa on hyvinkin tarkka rahankeräyslaki.
Rahankeräämiseen haetaan aina lupa ja sen saa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Rahankeräämislupaa ei myönnetä jos:
Hakemus rahankeräyksen toimeenpanemiseen tulee hylätä, jos:
"1) luvan antamiselle 6, 7 ja 12 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty; tai
2) luvan hakijan lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvia tai luvan hakijassa tosiasiallista päätösvaltaa käyttäviä henkilöitä ei voida pitää luotettavina.
Hakemus voidaan hylätä, jos:
1) haetun keräysalueen sekä yhteisön tai säätiön harjoittaman toiminnan ja toiminta-alueen välillä on ilmeinen epäsuhta;
2) lupaa hakevan yhteisön tai säätiön toiminta ei ole vakiintunutta;
3) aikaisemmat samaa tai siihen verrattavaa keräystapaa käyttäen suoritetut keräykset eivät ole onnistuneet taloudellisesti;
4) keräys- ja käyttösuunnitelmasta ilmenee arvioitujen tuottojen ja kulujen epäsuhta; tai
5) hakija ei ole noudattanut aikaisempien rahankeräystensä yhteydessä lain tai asetuksen säännöksiä tai lupaehtoja.
Jos hakija on jättänyt aikaisempaa rahankeräystään koskevan tilityksen määräaikana tekemättä taikka laiminlyönyt tilityksen täydentämisen tai oikaisemisen, uutta rahankeräyslupaa ei saa antaa ennen kuin tilitys on jätetty lupaviranomaiselle ja lupaviranomainen on sen hyväksynyt."
Silti rahoja voidaan keräta moniin tarkoituksiin, joista kaikki eivät ehkä ole suoraan hyväntekeväisyyttä. Siksi kannattaa perehtyä yhdistyksiin hieman tarkemmin esim. Kansalaisyhteiskunta -sivustolta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto/sosiaali-_ja_terveysyhdistykset
Kommentoi vastausta