En saa päähäni, kuka oli Suomessa kirjastolaitoksen perustaja, joku Wienegand? Harmillista kun ei muista, voiko joku auttaa?

Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa.

Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831.

1830-luvulla rahvaankirjastojen perustaminen eri puolella maata alkoi yleistyä. 1836 sai alkunsa kaupungin liike- ja hallintomiesten perustama Tampereen lainakirjastoseura, 1837 sanomalehtimies Mathias Weckströmin Pohjan lainakirjasto. 1840-luvulta lähtien kirjastojen kehitys kietoutui kansallisuusaatteeseen. Merkittäviä vaikuttajia olivat mm. Johan Pynninen ja August Cygnaeus. Kirjastoasiaa edisti 1800-luvulla käänteentekevä muutos ajattelussa. Aiemmin lukemista pidettiin rahvaalle turhana tai jopa haitallisena, nyt kansan sivistystason nostaminen nähtiin maan menestyksen avaimena ja kansankoulun lisäksi kirjastoille annettiin keskeinen rooli sen toteuttamisessa. Arkkipiispa Edvard Bergenheim kampanjoi voimakkaasti kirjastojen puolesta. Pitäjänkirjastot alkoivatkin yleistyä.

1872 perustettu Kansanvalistusseura ajoi myös kirjastoasiaa. Sen aktiivisia toimijoita olivat Yrjö Koskinen ja etenkin A. A. Granfelt, joka kirjoitti vuonna 1905 kirjastonhoidon oppaankin. Seura myös välitti kirjoja ja kirjastotarvikkeita. K. J. Wickström, joka sittemmin suomensi nimensä Werkoksi, tutki ja tilastoi kirjastotoimintaa jo 1870-luvulla.

Vuonna 1906 asetettiin Kansankirjastokomitea, jonka näkemyksen mukaan jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tulisi olla valtion tukema kirjastoverkko. Pian syntyivät myös kirjastoalan oma lehti ja seura. Kun ensimmäinen kirjastolaki tuli voimaan vuonna 1928, Suomessa laskettiin olevan 1705 kirjastoa.

Lähde: Suomen yleisten kirjastojen historia (BTJ Kustannus Oy, 2009)