En löytänyt tietoa kasvavan tai kaadetun puun normaalista / suurimmasta mahdollisesta kosteusprosentista.
Miten paljon puu ennättää kuivua eli keventyä, ennen kuin se niputetaan kuljetettavaksi vesiteitse?
Onko kokonaisia tukkinippuja uponnut ja mikä on ollut siihen syynä?
Entä kuinka paljon kasvupaikka vaikuttaa vesipitoisuuteen?
Alla olevassa viestiketjussa esitetään väitteitä nykyisen puun olevan vetisempää kuin aikaisemmin, jota kylläkin rohkenen epäillä.
Tämä asia kävi kuitenkin periaatteellisista syistä kiinnostamaan, joten nyt olisi asiaan liittyvälle tiedolle käyttöä!
Kiitos.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14296609/tukkilautat-tanaan-kanavalla-kl…
Vastaus
Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä.
Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä.
Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat selvittäneet, että esim. Saimaan lauttahinauksissa uittohävikki on lähes olematon. 1990-luvulla Metsähallituksen tekemässä selvityksessä todettiin, että
kuitupuun hävikki Kemijoella on 1 % luokkaa. Kuoritut havutukit uivat parhaiten, niiden hävikki on pienin.
Koivu on huonoin uittopuu. "Aikoinaan uitettiin myös polttopuuksi pitkiä ja järeitä koivurunkoja... Koivurunkojen uitto koki varoittavan takaiskun, kun Vuolenkosken alapuolella Nunnanlahteen upposi usean tuhannen kappaleen koivuerä."
Lisää tietoa kirjoista:
Pakkanen, Esko: Ankravee! : kirja uitosta, 2015(1040 s.)
Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet, 2003
Seppovaara, Ossi: Kymijoki, 1988
Kommentoi vastausta