puu

14 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–14.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voiko kestopuuta käyttää mansikoiden kohopenkissä? 183 24.5.2021 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…). Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-...
Onko kivihiilessä hiilenä palanutta puuta? 139 28.7.2020 Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi. Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.   Lisätietoa aiheesta: http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/ https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/ https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2 https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Kuinka paljon metsiä tuhotaan päivittäin arkkuhautaustavan johdosta? 204 26.5.2020 Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.   Miksi arkku tarvitaan? Arkun merkitys Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia. Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat näkyä. Arkku on esillä...
Olen etsinyt tietoa, minkä värinen on mantelipuu sen kuoren alla? Ja minkä värinen se on kuorettomana kuivuneena? 303 31.5.2018 Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa. Mantelipuun katkaisupinta Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.  
En löytänyt tietoa kasvavan tai kaadetun puun normaalista / suurimmasta mahdollisesta kosteusprosentista. Miten paljon puu ennättää kuivua eli keventyä, ennen… 781 24.5.2016 Kirjassa: Pakkanen, Esko: Ankravee! kerrotaan mm. uittopuusta ja sen omaisuuksista. Eri puulajit ovat erilaisia, ja eniten uimiskykyyn vaikuttaa puun paino. Tuore puu on raskainta, sillä sellaisen painosta puolet on vettä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat puun kosteuteen ja painoon, kuten kasvupaikka, rungon koko, puun ikä ja ns. sydänpuun määrä. Puutavaran varastointi ennen uittoa vaikuttaa puun kosteuteen. Merkitystä on varastoinnin kestolla, paikalla ja säällä. Mänty kuivuu parhaiten: kuitupuu kahdessa kuukaudessa 10-15 %, neljässä reilut 20 %. Vedessä mäntykuitupuun paino nousee kuukaudessa 70-80 kiloa kuutiometrillä. Kirjassa on selostettu tutkimuksia, joita on tehty uittohävikistä kautta aikojen. Tuoreimmat tutkimukset ovat...
Luen tässä Suomen Urheilulehteä vuodelta 1919. Otsikolla "Talvikisain urheiluvälisenäyttelyn suksiosasto" kerrotaan näyttelyn arvosteluperusteista. Suksipuun… 629 23.1.2016 Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Mistä näkee laudan tyvi / latva pään? 1014 7.8.2014 Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle? Ymmärtääkseni leikkuulaudan ei kannata koostua yhdestä laatasta, mutta mikä on hyvä? Nykyään löytyy… 7168 13.11.2013 On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta. Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin. Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista: Wass, Gösta: "Nikkarin...
Kumpi on suurempi tekijä kitaran epävireeseen lämpötilan muuttuessa, kitaran metalli vai puuosat? 1404 22.9.2011 Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella. lämpötilakertoimia: alumiini 0,000 023 hopea 0,000 019 kupari 0,000 017 messinki 0,000 020 teräs (rauta) 0,000 012 puu 0,000 005 - 0,000 030 Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm. Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista. Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Tarvitsen Etelä-Amerikassa kasvavan kasvin (puun) suomenkielisen nimityksen. Tiedossa on kasvin tieteellinen nimi, joka on Aextoxicon punctatum. 1700 25.5.2010 Puulle ei ilmeisesti löydy suomenkielistä vastinetta. Ei löytynyt myöskään muilla kielillä (englanti, ruotsi, saksa) puulle nimeä. Saksankielisillä sivulla mainitaan, että puuta kutsutaan Chilessä olivilloksi. http://de.wikipedia.org/wiki/Aextoxicon_punctatum Puulla on Chilessä monta nimeä: Tique, olivillo, aceitunillo, palo muerto, Aextoxicon punctatum, is the only representative of the Aextoxicae genus. This tree grows to some 20 - 25 metres and is common in the lower, warmer exposures of the Lake region. The indigenous name "tique" is still widely recognized, challenged by the unsmart designation "olivillo", a reference to the fruit which, with some imagination effort, could be seen as a small olive. "Palo muerto" refers to the ghastly...
Missä tarkalleen ja mikä on Rantsilan piiskauspuu? Piiskattiinko siellä rikollisia vai haettiinko puusta piiskoja? Onko puu edelleen olemassa? 1403 2.3.2010 Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu. Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Olen yrittänyt löytää kirjaa, lainattavaa tai ostettavaa, josta kävisi ilmi eri puulajien tunnusomaisimpia piirteitä; pääasiassa lujuuksia, kovuuksia,… 956 27.11.2002 Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua. 1. Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0 2. Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4 3. Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0 Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Kysyisin kirjoista jotka käsittelevät lämpökäsiteltyjä puita. 679 17.10.2001 Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy aiheesta ainakin seuraavat teokset: 1) Kemialliset muutokset puun lämpökäsittelyssä / M. Uunonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1997 2) Kiinnityselinten syöpyminen lämpökäsitellyssä puussa : kokeellinen osa / Antti Hynnä, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998 3) Puun modifiointi lämpökäsittelyllä / Pertti Viitaniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996 4) Puun lämpökäsittelyn energiantuotantojärjestelmä ja -laitteet / Heinimö Jussi, Ympäristötekniikan instituutti, 1998 5) Puun lämpökäsittely / Kai Möller, Ympäristötekniikan instituutti, 1999 Neljä ensimmäistä teosta kuuluu mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston, ja Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin...
Mistä kannattaa lähteä liikkeelle kun etsin tietoja USA:ssa ja Kanadassa julkaistuista Puun (teollista)kuivaamista käsittelevistä kirjoista? 661 9.8.2000 Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kahdesta suuresta anglosaksisesta tietokannasta Ebsco MasterFILE Premier (kokotekstiartikkelitietokanta) http://www.epnet.com ja OCLC:n First Searchin Worldcatista http://www.oclc.org/firstsearch/databases/frtable.htm hakulausella - heat treatment - löytyi kyllä viitteitä, mutta ne näyttävät käsittelevän muuta lämpökäsittelyä kuin puun. Hakulauseella - dry wood - Worldcat antaa ainakin yhden relevantilta tuntuvan www-osoitteen http://www.ces.ncsu.edu/nreos/wood/ . Tervetuloa itse käyttämään tietokantoja ja arvioimaan viitteitä. Niihin on pääsy Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta ks. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h155/h159/h160 . Aika kannattaa varata etukäteen. Ebsco...