Vaasa

24 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Muistaisin että 70 luvun lopussa tai 80 luvun alkupuolella olisi Vaasassa käynyt jonkun maan kuninkaallisia. 111 Ruotsin prinssi Bertil kävi Vaasassa puolisonsa, prinsessa Lilianin, kanssa 3.10.1981. Heidät oli kutsuttu Vaasan 375-vuotisjuhlavastaanotolle. Vaasa-lehti (4.10.1981) kuvailee, kuinka ”lentokentän laidalla oli sankka ihmismuuri, jolle tulijat hymyillen vilkuttivat ohi ajaessaan.” Prinssi Bertilin päiväohjelmaan kuului Vaasan marssiin osallistuneiden henkilöiden matkaan lähettäminen Vanhan Vaasan raunioiden luota klo 10, Kaarlen kentän vihkiminen klo 11.15 ja kaupungin juhlavastaanotolle osallistuminen, jota Vaasa-lehti kuvailee näin: ”Vaasan historiaa sanoin ja sävelin esitettiin Vaasan kaupungintalon 700 kutsuvieraalle. Eino Vuorimaa, Marianne Ivars ja Paul Lindell esittivät Tauno Kuusimäen tekstin. Musiikin oli suunnitellut ja johti...
Vaasan kauppakorkeakoulu/yliopisto mainitaan monesti sekä helsinkiläisen Sami Sykön että itäsuomalaisen Sari Essayahin yhteydessä. Opiskelivatko he… 234 Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996. Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona. Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fiArvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fiHistoria | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Mitä pikkupuuta kasvaa Vaasan Melaniemen Lidlin edessä useampi? Olisiko se jokin pihlaja? Onko niitä leikattu? 228 Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/ Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004. Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991 Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006 Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010 Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005 Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/   
Niin Suomessa kuin maailmallakin monet tärkeät kaupungit on perustettu joen varteen. Miksei Vaasa ole joen varrella? 392 Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta. Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman läänistä kaikkine...
Mistä saisin hyvän listan vaasalaisista kirjailijoista? 435 Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle. http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset… Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Mistä löytyy Ilkka- ja Vaasa-lehdet touko- ja kesäkuulta 1939? 387 Ilkka- ja Vaasa-lehtien numerot tuolta ajalta on mikrofilmattu ja niitä voi tulla Seinäjoen pääkirjastoon lukemaan mikrofilminlukulaitteella. Laitteille voi varata aikoja puhelinnumerosta 06 416 2638. Varatessa aikaa kannattaa mainita, jos tarvitsee opastusta laitteen käyttöön tai jos haluaako ottaa mikrofilmeistä kopioita.
Asuuko tv-ohjelma Strömsön talossa mukaan. Mistä talo on saanut nimensä? Camilla- nimisen juontajan toinen sukunikohan on Ström. 3174 Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.  Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi alkaa...
Seinäjoen kirjastossa ei ole Harry Potter-kirjasarjaa ruotsiksi. Voinko lainata esim. ko. kirjoja Vaasan kirjastosta (käydessäni Vaasassa) ja palauttaa ne… 669 Valitettavasti Vaasan kirjastosta lainattuja kirjoja ei voi palauttaa Seinäjoelle. Seinäjoen pääkirjastosta löytyy sarjan ensimmäinen osa Harry Potter och de vises sten. Voit pyytää sarjan muita osia kaukolainaksi Seinäjoen kirjastoon, tällöin voit myös palauttaa kirjat Seinäjoelle. Täältä löydät lisätietoa kaukolainauksesta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/ Kotimaan kaukolaina maksaa 5 euroa.
Kuljetettiinko sotalapsia Suomesta Ruotsiin laivalla Vaasasta Uumajaan vuoden 1939 lopulla tai 1940 alussa? 1427 Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167) Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen. Tammikuussa...
Mihin on kadonnut Porstuakirjaston artikkelit? Ennen sinne pääsi osoitteella www.porstuakirjastot.fi Nykyään osoitteesta löytyy vain Not found HTTP Error 404… 1955 Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Millaista tietoa löytyy Vaasan keskustassa noin sata vuotta sitten toimineesta liikkeestä "La Dame" (ehkä Oy La Dame Ab tai Ab La Dame?) 756 Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa. Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä. Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon: http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a… http://museo.vaasa.fi/w/ http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Missä osoitteessa toimi Vaasassa "Otto Kinberg" 1900-luvun alussa? Kangaskauppa & damskrädderi. Löytyykö firmasta tai kauppiaasta muutakin tietoa? 4582 Vasa Adressbok vuodelta 1898-1899 kertoo, että kauppa sijaitsi "Thiléns gård vid salutorget". Thiléns gård puolestaan sijaitsi osoitteessa Vaasanpuistikko 11. Samassa osoitekirjassa on muuten kaupan kokosivun mainos.
Millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia Vaasassa oli 1920-luvulla tarjolla lukion suorittaneille ruotsin- tai suomenkielisille? 1212 Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille. Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Outo kysymys, johon tiedän löytyvän vastauksen netistä, mutta en itse millään löydä. Kysymys kuuluu; kuinka painava on Vaasan tuulivoimalan nuppi (siis… 1367 Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin. Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia. Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa. Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
Mistä saisin tieystä artikkelista kopion Vaasa-lehdessä 21.5.1959 ? 908 Voit tehdä kaukolainatilauksen artikkelista omassa kirjastossasi tai mennä itse Turun yliopiston kirjastoon, jossa Vaasaa on mikrofilmattuna. Mikrofilmatut lehdet ovat muuton aikanakin käytettävissä http://kirjasto.utu.fi/ajankohtaista/muuttotiedote9.html Kaukolainaus on maksullista http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/maksut/
Täydennys äskeiseen (suurten ikäluokkien oppikouluun siirtyminen Vaasassa): Montako kansakoulua ja oppikoulua kaupungissa oli Pekka Puskan ikäluokalle?… 2842 Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu. Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu. Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Miten kahvila Wivex kirjoitettiin? Oliko se Viwex, Wiwex, Vivex vai Wivex? Tarvitsisin tiedon nopeasti välitettäväksi Vaasan historiaan liittyvästä asiasta… 1785 Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim. http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480 http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai vapaakappalekirjastossa Knut Sääfin Vaasan tyttökoulusta tekemiä matrikkelijulkaisuja: Wasa fruntimmersskola 1857-1893 … 814 Sekä Wasa fruntimmersskola 1857-1893 että Vasa fruntimmersskola 1893-1917 ovat olemassa Kansalliskirjastossa lukukappaleina. Lainattavia kpl ei pääkaupunkiseudulta löydy. Kirjat voi saada kaukolainaksi esim. Vaasan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä linkistä http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina maksaa € 4,00/kirja. Aiheesta on vuonna 2007 ilmestynyt myös kirja Visst gick också du i Flickis? minnen 1857-1974 från Wasa svenska fruntimmersskola, Vasa svenska flickskola, Vasa svenska flicklyceum Forna Vasa svenska flicklyceister ; [redigering: Meta Sahlström, Vivan Lygdbäck], joka löytyy myös Vaasan kaupunginkirjastosta.
Olisin kiinnostunut, josko teiltä löytyisi kuvamateriaalia Vaasan keskuskorttelista. Minua kiinnostavat erityisesti kuvat Vaasasta jaksolla 1960-1980 sekä… 923 Meillä Vaasan kaupunginkirjastossa on kuvamateriaalia vain lehtileikkeissä ja kirjoissa, kotiseutukokoelmaan kuuluviin lehtileikkeisiin olet tervetullut tutustumaan aina kirjaston aukioloaikoina, Maat ja kulttuurit osastollamme pääkirjaston toisessa kerroksessa. Pohjanmaan Museolla ja Vaasan kaupungilla on kuva-arkistot, joihin voi varmaankin päästä tutustumaan . Kannattaa myös ottaa yhteyttä Svesnka Litteratursäälskapetiin ja erityisesti Meta Sahlströmiin siellä, koska heiltäkin löytyy näitä aineistoja. Lisäksi meiltä löytyy kirja toisesta kysymistäsi aiheista, eli Vaasan pommituksista: Nykvist, Nils-Erik: Vaasa 101. Kirja löytyy pääkirjaston Maat ja kulttuurit osastolta luokasta 92.881.
Mitä lehtiä Vaasassa (Nikolainkaupungissa) ilmestyi tai luettiin yleisesti 1880-luvulla? 1076 Hei kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana: Vaasan sanomat Vasa tidning Vaasan Lehti Wasa Framot Vasabladet Pohjalainen (1889-) Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin. yt. Leena Salminen Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto