työaika

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Viisikymmentä vuotta sitten ei tunnettu liukuvaa työaikaa" Aamulehti 25.4.2023 s. B2 Eikö todellakaan tunnettu vuonna 1973? Milloin Suomessa alettiin tuntea… 145 26.4.2023 Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa. Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Chile hyväksyi juuri lain 40 tuntisesta työviikosta. Tämä sai pohtimaan, milloin Suomessa tästä tuli täyden työviikon pituus? Tiedän kyllä, että kahdeksan… 98 18.4.2023 Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Kuinka monta työpäivää suomalaisella työntekijällä suunnilleen yleensä on vuodessa poislukien opettajat? 324 23.3.2022 OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm. Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi… En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta löytyy mm....
Etsin kirjallisuutta työajan muutokseen liittyen. Työajan muutos kahdeksaan tuntiin, työajan muutos kansainvälisesti ja suomalaisen työajan kehitys ovat… 288 24.3.2021 Työaikaa käsitellään lukuisissa julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja työajan muutoksia käsittelevistä teoksista: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet (2009)  Anna-Maija Lehto: Uhkia ja mahdollisuuksia: työolotutkimusten tuloksia 1977-2003 (2004) (s. 68-71) Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen kolme vuosikymmentä: työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 (2008)  Työolotutkimus_2008 netti.pdf (stat.fi) Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen muutokset 1977-2013 (2914) ytmv_197713_2014_12309_net.pdf (stat.fi) Laura Hulkko: Työajan muutokset (Tilastokeskus, 2003) Sarja Työmarkkinat ISSN 0785-0107; 2003:8 Kari Teräs: Turun työväenliikkeen historia I osa:  Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi: ammattiyhdistykset ja...
Mitkä työsuhteiset työt ovat sellaisia, että ne alkavat aikaisintaan aamukymmeneltä? 287 29.12.2018 Yksittäisiä töitä tai ammatteja, joissa työaika alkaisi aikaisintaan kymmeneltä aamupäivällä, voi olla vaikea löytää, mutta esim. hakeutumalla kaksivuorotyöhön ja tekemällä vain iltavuoroja, tämä voisi onnistua. Joissakin töissä tai työpaikoilla on joustava työaika ja voi olla mahdollista aloittaa  työaika liukuvasti vasta kello 10. Myös joissakin osa-aikatöissä tämä voisi onnistua.
Maksetaanko kirjastovirkailijalle ilta- ja viikonlopputyöstä lisiä? Eroaako virkailijan työaika kirjastonhoitajien työajasta, esim toinen enemmän aamu- tai… 1327 14.3.2018 Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan. Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta. Alla lisää tietoa: https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes    
Pistänkin teille aika pahan kyssärin. Kun kelloja siirretään talviaikaan ja sinä yönä tekee kellon mukaan 12h töitä (klo 19 - 07). Kuitenkin kun kelloja… 4330 30.10.2009 Määräykset työajasta, palkasta ja muista korvauksista löytyvät kunkin alan työehtosopimuksista. Mahdollisesti asioista voidaan sopia myös työntekijä ja työnantajapuolen liittojen välisissä neuvotteluissa. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/ Työtuomioistuimessa on vuonna 1987 annettu seuraava aiheeseen liittyvä ratkaisu. (TT:1987-13) "Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut...
Torppariaikaan liittyy käsite PÄIVÄTYÖKAPULAT. Mitä ne olivat ja mihin sekä kuinka niitä käytettiin? Onko niistä kuvia tai piirroksia? 1078 16.10.2009 Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
En tiedä voitko vastata tällaiseen.Olen hakeutumassa kirjastonhoitajan pätevöitymiskoulutukseen(olen fm).Minulla ei ole kuitenkaan tietoa kirjastonhoitajan… 1325 14.7.2005 Työvuorot riippuvat kokonaan siitä, minkä tyyppisessä kirjastossa ja millaisessa työssä on. Useimmat kirjastonhoitajat tekevät vuorotyötä, mutta esim. iltavuorojen määrä vaihtelee Tampereen kaupunginkirjastossa yleensä 0-3/viikko. Iltavuorot ovat meillä joko klo 19:ään tai 20:een (klo 20:een ei yleensä kahta enempää viikossa talvikautena). Tampereella kaikki kirjastot ovat talviaikaan, kahta pienintä lukuun ottamatta, auki myös lauantaisin. Pääkirjasto ja Sampolan kirjasto ovat lauantaisin auki kesälläkin. Tampereen seudulla on kirjastonhoitajan paikkoihin enemmän hakijoita kuin muualla maassa (ehkä myös Oulussa aika paljon), koska alan koulutusta annetaan täällä. Tampereen kaupunginkirjastossa ei voi päästä suoraan vakinaiseen toimeen,...
Mistä löydän lähteen aiheeseen: Lyhennetty työaika toisella luokalla olevan koululaisen hoitamiseksi. Olen etsinyt lakia tai asetusta aiheesta, mutta en ole… 679 26.8.2003 Työajasta löytyy säännöksiä työaikalaista (Säädöskok. 605/1996). Sen 3 luvun 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta. Työsopimuslain (Säädöskok. 55/2001) 4 luvun 4 ja 5 ssä säädetään osittaisesta hoitovapaasta. Lakien soveltuvuutta tähän kysymykseen emme lähde tulkitsemaan. Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lyhennetystä työajasta. Voi myös kääntyä oman ammattiyhdistyksen puoleen.
Menetelmä suunnitteluun aineistoa, lähinnä työaikatutkimukseen, työn mittaamiseen yms. 956 26.6.2002 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia: - Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos - Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja: - Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa - Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)