| Voinko käyttää kirjoituksessani tältä löytynyttä kuvaa vinttikaivosta. Kuva tulisi tekstini kuvaukseen minkälainen vinttikaivo oli ennen aikaan. Teksti puhuu… |
164 |
|
5.7.2019 |
|
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Tähän tapaukseen voi soveltaa tuota lainkohtaa. Sinun ei tarvitse kysyä lupaa Riistavesi-seuralta, jonka julkaisussa kuva on, mutta sinun on mainittava lähde ja kuvan ottaja/omistaja. Esim.: Kuva: Riistavesi-seura, Riistaveden Museopihan virtuaaliopas. Myös internet-sivun osoitteen voi laittaa vaikka sulkuihin. |
| 1800-luvun sanoma- ja aikakauslehtien tekijänoikeussuoja? Lain mukaan suoja (lehden artikkelille) on 70 vuotta tekijän kuolemasta tai jos tekijää ei tunneta 70… |
912 |
|
13.6.2019 |
|
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale... |
| Työstämme pientä luontopolkua vierasvenesataman yhteyteen. Pieni vierasvenesatama sijaitsee Turunmaan ulkosaaristossa Bödön saarella. Olemme tehneet lapsille… |
159 |
|
28.5.2019 |
|
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
|
| Löytyyko Hakkapeliitta lehti vuodelta 1936 numero 36 lehdessä vastilalainen Matti Hannula lentokoneensa kanssa lentokonehallin edessä.Siitä haluaisin kopion… |
272 |
|
8.5.2019 |
|
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva... |
| Kysyisin vaikuttaako juuri hyväksytty EU:n tekijänoikeusdirektiivi jotenkin kirjastojen toimintaan? Mistä aiheesta saisi lisätietoa? |
222 |
|
27.4.2019 |
|
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,... |
| Missä kaikissa Kaija Koon kappaleissa on ollut mukana hänen ex miehensä Markku Impiö ja mitä tapahtui kun ko. hlöt erosivat toisistaan liittyen kappaleiden… |
641 |
|
16.4.2019 |
|
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?... |
| Tulipa mieleen kysymys tilanteesta jolloin pyydän ystävääni ottamaan kuvan itsestäni omalla puhelimellani, kenellä silloin on tekijänoikeus kuvaan? Kuvan… |
317 |
|
10.4.2019 |
|
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https://finnfoto.fi/... |
| Hei, äitini toive eläessään oli, että Martti Lindqvistin värssyä "Me lähdemme elämästä emmekä kuitenkaan lähde..." käytettäisiin hänen kuolinilmoituksessa. |
885 |
|
5.3.2019 |
|
Martti Lindqvistin (1945 - 2004) tekijänoikeuksista kannattaa kysyä hänen teoksiaan julkaisseilta kustantajilta. Lindqvistin teoksia ovat julkaisseet pääasiassa Kirjapaja ja Otava.
http://kirjapaja.fi/yhteystiedot/
https://otava.fi/yritys/yhteystiedot/ |
| Onko käännöksestä kääntäminen tekijänoikeusvapaata? Jos alkuperäisteksti on esimerkiksi ruotsiksi ja peräisin 1700-luvulta (ja siten tekijänoikeudet ovat… |
416 |
|
2.3.2019 |
|
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/ |
| Keneltä saa luvan runon käyttöön ja sävellyksen julkaisemiseen? |
1095 |
|
23.2.2019 |
|
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun. |
| Jos kirjoitan tekstin ja suunnittelen kuvituksen lasten kuvakirjaan, johon pyydän valokuvaajaa vain teknisesti toteuttamaan kuvien oton, onko oikeus kuviin… |
253 |
|
15.1.2019 |
|
Tekijänoikeuksiin liittyviä neuvoja kannattaa kysyä tekijänoikeusjärjestöistä.
Kuvasto ry on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö. Kuvasto antaa tekijänoikeudellista neuvontaa. http://kuvasto.fi/tekijanoikeudellinen-neuvonta/
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö. Tietoa tekijänoikeuksista Sanaston sivulla. https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
|
| Onko NCS:ää? |
382 |
|
17.12.2018 |
|
NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
|
| Olen yrittänyt parhaani mukaan noudattaa tekijänoikeuslakia, mutta silti jotkin asiat siitä koskien yksityiskäytön käsitettä mietityttävät. Olen ymmärtänyt,… |
271 |
|
11.12.2018 |
|
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila |
| Haluaisin lähettää sveitsiläisille tutuilleni sähköpostiviestillä nuotteja suomalaisista kansansävelmistä. Mistä tiedän, voiko sävellyksiä käyttää, kun mistään… |
173 |
|
26.11.2018 |
|
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä... |
| Voiko kirjasto tehdä ja lainata loruleikkipusseja, joiden runot ja leikit on kopioitu runo- ja lorukirjoista (myös nykyrunoilijoilta). Vai täytyykö runojen ja… |
247 |
|
19.11.2018 |
|
Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila |
| Terve, Tarkoitukseni olisi tehdä lehtijuttu, jossa käyttäisin toisen henkilön tekemää haastattelua, jossa hän haastattelee jo kuollutta ihmistä. Olenko… |
298 |
|
15.11.2018 |
|
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää... |
| Tarkoitukseni on koota 1910-luvun lauluista kirja, jota ajattelin tarjota kustantajille. Tarvitsenko näin vanhoista kappaleista jotain tekijänoikeuslupia? Jos… |
592 |
|
11.11.2018 |
|
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi... |
| Osaatteko auttaa tarvitsen tietoa kirjaan, jota kirjoitan? Ovatko seuraavat runot kansanrunoja: Kesän tulo, Kukon sauna ja Pikkuinen tyttö? Runot menevät näin… |
388 |
|
25.10.2018 |
|
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan... |
| Voiko kadonnen blu-rayn sijalle ehdota muu elokuva? |
301 |
|
3.9.2018 |
|
Valitettavasti ei.
Kirjasto ostaa esitysoikeuden tiettyyn kappaleeseen elokuvaa. Sitä ei siis voi korvata vastaavalla elokuvalla, vaikka sellainen löytyisikin.
Korvaamisesta selviää rahalla. Blue-ray levyn korvaushinta on yleensä Helmet kirastossa 42€ |
| Saanko jakaa yrityksen 38 vuotta vanhan tiedotuslehden sosiaalisessa mediassa? Otin itse kuvat paperisesta lehdestä. |
291 |
|
17.7.2018 |
|
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila |
Kysy kirjastonhoitajalta
