| Yritän löytää tietoa Pistolekors -suvun vaakunasta. Siinä on kaksi pistoolia, mutta miksi. Löytyykö lähdeteoksia? |
882 |
|
23.3.2018 |
|
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin. |
| Onko olemassa luotettava nettisivusto, josta saisin henkilötietoja 1800- luvun lopulla ssyntyneistä sukulaisistani Suomessa. minulla on heidän syntymäajat ja… |
556 |
|
13.11.2017 |
|
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
|
| Kun sukukirja on kirjoitettu henkilökohtaisin kokemuksin ja jossa fiktiivisiä kertomuksia ja omia tarinoita, se ei täytä sukukirjan ominaisuuksia. Miksi… |
444 |
|
11.7.2017 |
|
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/... |
| Etsinnässä olisi suuri sukukirja, joka oli esillä kiertävänä näyttelynä eri kirjastoissa 7-8 vuotta sitten. Epäilisin kirjan olevan tässä (http://www.kaleva.fi… |
514 |
|
20.6.2017 |
|
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
|
| Löytyykö sukukirja Hyytiäisten sukua, Muolaasta tai Heinjoeta. Hýytiäisistä tehty useampiakin teoksia. Onko kirjastossa ylipäätään sukukirjoja? Toinen… |
499 |
|
12.4.2017 |
|
Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
|
| Löytyykö mistään Carl Gustav Mannerheimin isoisän isän Carl Erik Mannerheimin muistelmia suomenkielellä. |
438 |
|
4.4.2017 |
|
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
|
| Kuinka monta sukua Suomessa on? |
1339 |
|
12.10.2016 |
|
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta... |
| Milloin Kerttulan suku tuli Kalajoelle? Alavieskassa suku Kerttula-Niemi on ollut 1700-luvun alussa. |
875 |
|
22.7.2016 |
|
Kerttulan suvusta ei näytä olevan oikein painettua materiaalia. Eero Kerttulan painamaton teos ”Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988” saattaisi olla avuksi, mutta se saattaa olla aika hankalasti saatavilla. Ainoa hakutulos löytyy osoitteesta http://www.kotiseutuarkistot.fi/arkistoyksikko/5509, eikä tuosta viitteestä kunnolla selviä, missä teos sijaitsee. Haulla tulee viittaus Nivalaan, joten kenties se olisi Nivalan kotiseutuarkistossa, jonka yhteistiedot löytyvät sivulta http://www.kotiseutuarkistot.fi/yhteystiedot.
Osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kerttula.html löytyy joitakin tietoja Kerttuloista, mutta meillä ei ole tämän vastauksen puitteissa mahdollisuutta tehdä laajempaa sukuselvitystä. Suomen... |
| Onko rönköt sukus juutalaisille |
1466 |
|
29.4.2016 |
|
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
|
| Ovatko Savitaipaleen Lavikat samaa sukua? |
1164 |
|
28.10.2015 |
|
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet... |
| Menin naimisiin ja otin sukunimekseni mieheni sukunimen MÄKITAIPALE. Meitä on väestörekisterikekuksen mukaan n. 34. Alkuperäisiä Mäkitaipaleita meidän… |
963 |
|
19.10.2015 |
|
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson... |
| Onko kirjastossa mustosista ja immosista tehtyjä sukututkimuskirjoja. |
857 |
|
10.7.2015 |
|
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
|
| Mistä björkengren suku lähtöisin? |
1210 |
|
24.4.2015 |
|
Hiski-tietokannan mukaan Björkengren-sukunimiä löytyy muun muassa Mikkelistä, Juvalta ja Puumalasta. Karjalatietokanta tietää kertoa, että luovutetun Karjalan puolelta löytyy myös muutama Björkengren (Jaakkima ja Jääski), mutta henkilöiden syntymäpaikaksi on merkitty Mikkeli. Mikkelistä löytyykin varhaisimmat merkinnät Björkengren-nimestä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Björkengren nimi on juuri Jääskessä muutettu Koivuseksi. Koivu (Björk) kuuluu sekä vanhimpiin että nuorimpiin talon- ja kylännimiin eri puolella maata.
Väestöliiton nimipalvelun mukaan Björkengren-nimeä on ollut yhteensä 31 henkilöllä, joista 18 on ollut jo kuolleilla.
Historiallisen sanomalehtikirjaston haussa (http://digi-old.kansalliskirjasto.fi/index.... |
| Onko Auvisten suvun sukututkimuksia tai muuta tietoa olemassa kirjastoisanne ja mistä niitä voisi löytää? |
1057 |
|
14.4.2015 |
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=auvinen+and+suku&se…
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
|
| Suvun sukunimi muuttuu äkkiä Rutista Vuorelaksi, mistä se johtuu? 1863 syntyneellä August Heikinpoika Rutilla on 1889 syntynyt poika Väinö Aleksander… |
1423 |
|
8.4.2015 |
|
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
|
| Kysyisin sukunimestä , Ukonmaanaho , Ukonaho onko he samaa sukua ja irtaantuneet toisesta. Mistä päin suvut ovat lähtöisin itse olen toinen noista mutten tiedä… |
1418 |
|
16.2.2015 |
|
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)kertoo sukunimestä Ukonaho seuraavaa:
Sukunimi on tuttu lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemin seudulla, talonnimenä Ukonahoa tapaa myös Pieksämäellä, Iisalmessa, Pielavedellä ja Vieremällä. Esim. Jacob Ukonaho 1821 Paavola, Johan Ukonaho 1798 Ylikiiminki. Ylikiimingissä esiintyy myös sukunimeä Ukonmaanaho (93; Henr. Ukonmaanaho 1846). Muita asuinpaikan nimestä juurtuneita Ukon- alkuisia sukunimiä: Ukonjärvi (10; Teisko; Thom. Ukonjerfvi 1812 Orivesi), Ukonmurto (35), Ukonmäki (33; Lehtimäki; Joh Ukonmäki 1850 Kälviä), Ukonsaari (21; Thomas Ukonsaari 1836 Vihanti).
Sukunimet näyttävät perustuvan talon nimiin, mutta se, onko niillä yhteinen historia, ei tästä selviä.
Internet sivustolta www.geneanet.... |
| Fredric Grönqvist tunnetaan Helsingissä mm. kivitalojen rakennuttajana. Onkohan tietoa , oliko mitään sukua Porvoossa ja haminassa vaikuttaneille… |
587 |
|
17.7.2014 |
|
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
|
| Viemerö-suvun alkuperä ja tarkoitus? |
1162 |
|
3.6.2014 |
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
|
| Sukuni on Laatokan Karjalasta. Mahtaisiko löytyä tietoa Kirves-suvun alkuperästä? |
1385 |
|
7.5.2014 |
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Lohva ja mistä päin Lohvan suku ovat lähtöisin? Liittyykö nimi johonkin ammattiin tms? |
3586 |
|
28.4.2014 |
|
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
Kysy kirjastonhoitajalta
