| Luin ala-asteella (eli yli 10 v. sitten) rautakauden Suomeen liittyvän kirjan. Se kertoi tytöstä, jolla oli Tuliharja-niminen hevonen. Tarinassa esiintyi myös… |
1466 |
|
|
|
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
|
| Miten lapset ja nuoret viihtyvät koulussa Suomessa (verrattuna muihin länsimaihin)? Mitkä tekijät vaikuttavat eniten viihtyvyyteen? |
1482 |
|
|
|
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
|
| Tarvitsisin sanat Mikko Alatalon kappaleeseen "Jos sä menet Lappiin". Löytyisiköhän nämä jostain? |
2911 |
|
|
|
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
|
| Pitääkö paikkansa, että -Nicaraqua julisti toisen maailmansodan aikana Suomelle sodan ja että -rauhansopimusta ei ole tehty. |
9126 |
|
|
|
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
|
| Onko totta, että Suomi ja Iso-britannia ovat ainoat demokratiat, jotka ovat julistaneet sodan toisilleen? |
2203 |
|
|
|
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
|
| Milloin lentopallossa Suomi voitti Neuvostoliiton 3-0? Peli pelattiin silloin Jyväskylässä? |
977 |
|
|
|
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
|
| Onko Suomessa tehty lobotomia-leikkauksia? Minä vuosina ja missä sairaaloissa? Mahdollisesti tilastoa? |
5330 |
|
|
|
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin... |
| Koska kirjailija venny kontturi kuoli? |
2241 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
|
| Suomen valtion laina II-maailman sodan ajalta jonka antoi USA tuli ainoana maana maksettua sentilleen takaisin USA:lle. Onko tästä mitään materiaalia jossa… |
1749 |
|
|
|
Riitta Hjerppe ja Vappu Ikonen ovat tutkineet Suomen sotavelkojen takaisinmaksua ja mainetta hyvänä velanmaksajana:
Hjerppe, Riitta
The only honest thing to do - sotavelat, Suomi ja Hooverin moratorio / Hjerppe, Riitta ; Ikonen, Vappu
Kansantaloudellinen aikakauskirja 1995; (91 ; 1): 15-28
|
| Kuinka vanha suomi on? |
5140 |
|
|
|
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
|
| Missä Ilkka Remes asuu!? Wikipediassa sanotaan, että Belgiassa, toisella sivustoilla, että Espanjassa ja kolmannella sivustolla, että välillä Suomessa ja… |
4517 |
|
|
|
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
|
| Minkähän arvoinen olisi hopeinen kaksi markkanen vuodelta 1870? Takana teksti 47,24 kpl naulasta selvää hopeaa. |
1257 |
|
|
|
Hei!
Asiaa on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin.
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille ja voit keskustella aiheesta netissä Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla, sivulla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas tuon kolikon arvoksi annetaan 5-450 euroa kunnosta riippuen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös uudempi Suomen rahojen arviohinnasto, vuodelta 2008. Sen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
|
| Onko Tanska ollut sodassa Suomea vastaan? Porvoon tuomiokirkon vihkijä luetteli, mitkä vainolaiset ovat aikojen kuluessa tuhonneet kirkon, tarkentamatta… |
1925 |
|
|
|
Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-... |
| Haluaisin ostaa itselleni muistojen 50-luku nauhoitteen/cd:n tarkoituksella soittaa sitä kohta järjestettävässä ylioppilaaksi tulon 50-vuotis… |
2328 |
|
|
|
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
|
| Mistä voisin saadaa laajaa ja laadukasta tietoa Anni Swanista?Tarvitsen tietoa koulun tutkelmaa varten. Wikipedia ja muut nettilähteet on katsottu. |
1475 |
|
|
|
Anni Swanin saduista on tehty väitöskirja: Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli, 2008. Elämäkerta hänestä on vuodelta 1958, Lehtonen, Maija: Anni Swan.
Lyhyesti Anni Swanista on esim. seuraavissa.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 1
- Herajärvi, Sinikka: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- Lastenkirja aikansa kuvastimena
Teoksessa Katsomuksen ihanuus : kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista on Maija Lehtosen artikkeli Anni Swan - symbolisti (s. 27-40).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkkikokoelmasta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=5d5c9e58-2a28-488f-a174… löytyi linkki Lappeenrannan kirjaston sivulle http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 .
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi myös useita Anni... |
| Kaipaisin nuottia huilulle joltain suomalaisesta säveltäjältä. Tai jotain, mitä voisi kuitenkin soittaa huilulla, vaikka ei olisi varsinaisesti huilulle… |
3100 |
|
|
|
Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän... |
| Äiti on syntynyt vuonna 1923 täyttää 27 pv 85v. Mistä löydän esim mitä maksoi voikilo maitolitra muita suomen uutisia? |
2132 |
|
|
|
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna.... |
| Etsin kirjallisuutta, joka käsittelee suomalaista naisten ja miesten pukeutumismuotia n. 1890- nykypäivään asti. Lisäksi haluaisin tietoa eri muotivirtauksien… |
1580 |
|
|
|
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy tietoa suomalaisesta muodista. Viimeisenä olevaa pro gradu -työtä lukuun ottamatta kirjat ovat monien kirjastojen, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) kokoelmissa.
- Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea / Minna Sarantola-Weiss (2008)
- Linnan juhlat kautta aikojen / Helinä Hirvikorpi (2006)
- Muodin käsiala : kolme suomalaista piirtäjää : läpileikkaus Kyllikki Raustilan, Rauni Palosen ja Kaija Rosman muotigrafiikkaan / teksti: Pirkko Vekkeli (2005)
- Muodin ikuistajat : muotivalokuvaus Suomessa / Merja Salo (2005)
- Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita / [toimittaja: Ritva Palo-oja] (2005)
- Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä / toimitus: Marianne Aav... |
| Kuinka paljon Suomessa on virkamiehiä. Tietoni on 400 000- 500 000, pitääko paikkansa,hui. |
2035 |
|
|
|
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881, Ahvenanmaan maakuntahallitus 2 157.
|
| Tietoa Mikael Agricolan päätöksestä yleisestä lukutaidon velvoitteesta Suomessa. Milloin hän tämän päätöksen antoi? |
1042 |
|
|
|
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (... |