| Mistä on saanut alkunsa sanonta "päin prinkkalaa"? |
29919 |
|
6.3.2008 |
|
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
|
| Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… |
2289 |
|
3.3.2008 |
|
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
|
| Onko saatavilla tilastoa siitä, kuinka suuri osuus suomeen käännetystä kaunokirjallisuudesta on käännetty mistäkin kielestä? Aikarajauksesi jokin 2000-luvun… |
1435 |
|
21.2.2008 |
|
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://fennica.linneanet.fi/ ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830... |
| Löytyykö bosnia-suomi-bosnia sanakirjaa |
3218 |
|
26.1.2008 |
|
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
|
| Mitä tarkoittaa kapseinen ? |
2253 |
|
22.1.2008 |
|
Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
|
| Bizet'n Carmen aarian teksti Rakkaus on kapinallinen lintu ja muut tekstit. Kiitän. |
2856 |
|
22.1.2008 |
|
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
|
| Haluaisin tietää mikä on sanan IHME etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. |
2958 |
|
12.1.2008 |
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,... |
| Miten pitäisi kieliopillisesti oikein sanoa; pitää paikkaansa vai pitää paikkansa? |
23093 |
|
8.1.2008 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
|
| Mistä voisi etsiä tietoa sanonnan "vastarannan Kiiski" alkuperästä? |
5807 |
|
7.1.2008 |
|
"Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan:
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta... |
| Haluaisin selvitellä muutaman hieman vanhahtavan suomenkielisen sanan alkuperäistä merkitystä (esim. "loihde"). Minkäköhänlaisen sanakirjan kanssa kannattaisi… |
2048 |
|
31.12.2007 |
|
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001... |
| Mikä yhteys on tsekin ja suomen kielen joo sanalla? Molemmissa kielissä lausutaan juuri samalla tavalla ja merkitys on sama (kyllä). |
2994 |
|
28.12.2007 |
|
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
|
| Ikävä-sanan etymologia? |
2677 |
|
27.12.2007 |
|
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
|
| Mikä on kirjan nimi ja tekijä, jonka olen Kemijärven kirjastosta joskus aikaisemmin lainannut ja jossa on radio- (ehkä myös tv) persoonallisuuksien haastateltu… |
1341 |
|
12.12.2007 |
|
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
|
| Minua kiinnostaa 'sudenkorento'-sanan suomalainen alkupera. Mista tulee moinen nimi hyonteiselle? |
3383 |
|
7.12.2007 |
|
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
|
| Mitä tarkoittaa dramaattinen |
7031 |
|
12.11.2007 |
|
Kielitoimiston verkkosanakirjan mukaan dramaattinen tarkoittaa jännittävää, odottamattoman yllättävää, kohtalokasta tai teatraalista. Esim. Neuvottelut saivat dramaattisen käänteen. Dramaattinen välikohtaus. Dramaattinen esiintyminen.
|
| Tiedustelisin nimen Sydänmaanlakka historiaa, onko se mahdollisesti suomennos toisesta kielestä vai mistä se on tullut meille? |
2749 |
|
17.10.2007 |
|
Luumäellä, lähellä Kannuskoskea ja Valkealan rajaa esiintyy Sdyänmaanlakka sekä talon että kylän nimenä, ja se on siellä juurtunut myös sukunimeksi. Kyseinen talo on peräisin ainakin 1700-luvulta. Nimen alkuosa ilmaisee talon syrjäistä sijaintia. Lisätietoa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.
|
| Muistelen, että paikannimen Siilinjärvi alkuosa olisi alkuaan saamea. Miten on? Mitä siilin olisi alkuaan merkinnyt? |
1706 |
|
25.9.2007 |
|
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
|
| Hyvää suomen äidinkielenkirjaa tarvitaan |
1862 |
|
21.9.2007 |
|
Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;... |
| Ivar Lo-Johansson kertoo v.1978 suomennetussa teoksessaan Pubertet, suomennetun laitoksen nimi on Veräjä, pienen pojan lapsuudesta ja kasvamisesta, kirja on… |
1430 |
|
17.9.2007 |
|
Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla).
Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan:
1. kelvoton henkilö tai esine
2. piipunpesän puhdistuspuikko
3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta)
4. pikkusormi
|
| Miten ja mistä sanonta "vastarannan kiiski" on syntynyt? Kuinka kyseinen sanonta on levinnyt? |
2236 |
|
11.9.2007 |
|
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,... |
Kysy kirjastonhoitajalta
