Onko Suomessa mitään vastaavaa kuin Sorority? |
1464 |
|
14.9.2009 |
|
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
|
Etsin kirjauutuuksia psykiatrisen kuntoutuksen osalta |
1123 |
|
13.8.2009 |
|
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
|
Nimi Viivi, mistä tulee ja mitä tarkoittaa? |
2475 |
|
11.8.2009 |
|
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
|
Onkos olemassa mitään kirjoja, joissa olisi teemana venäläis-suomalainen rakkaus? Eli pariskunnasta toinen olisi Venäjältä ja toinen Suomesta. |
1731 |
|
16.7.2009 |
|
Yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja suomalaiset, venäläiset, rakkaus, rakkausromaanit, viihdekirjallisuus, kaunokirjallisuus, esiin nousi muutamia teoksia.
Laila Hirvisaari (ent. Hietamies):
Vuoksen helmi
Grand Hotel
Myrskyn edellä
Fredrik Lång: Venäjän serkku
-suomalainen tutkija lähtee venäläisen laulajattaren perässä Pietariin
Aleksej Skarov: Pelkkä nimi
-historiallinen rakkausromaani 1700-luvulta, pikkuvihan ajalta
Venäjäksi löytyy ainakin
Jaremenko-Tolstoi, Vladimir: Moi-moi : roman bez vranja (2002)
-eroottinen romaani
|
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan? Koska… |
5178 |
|
16.6.2009 |
|
2000-luvun runouden kenttä on varsin moniääninen ja kiinnostava: on niin sanottua language-runoutta ja googlerunoutta kuin keskeislyriikkaakin, sekä roolirunoihin keskittyviä teoskokonaisuuksia. On ilmestynyt uusia pikkukustantamoja, kuten ntamo, jotka julkaisevat kokeellisempaa runoutta, suurempien kustantajien keskittyessä ehkä vähän ”kansantajuisempaan”, mutta ehdottomasti hyvin laadukkaaseen runouteen. Se millaisesta runoudesta kukakin sitten pitää, on tietysti hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta mikäli Risto Ahti on liian korkealentoista ja Risto Rasa taas liian pelkistettyä, niin kokeilepa esimerkiksi alla olevaa listausta!
Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen (Wsoy, 2000)
- ihmisyyden eri puolia koskettavasti ja humoristisesti... |
Muistelen joskus kuulleeni, että sotien välissä ilmestyi suomalainen tieteistomaani tms. jossa Pietari hävitettiin. Saisinko tekijän ja kirjan nimet. |
1491 |
|
28.5.2009 |
|
Etsitty kirja lienee Kapteeni Teräksen [Jalmari Kara] Suur-isänmaa : romaani menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (Kirja, 1918).
Romaanissa Pietarin hävitys tapahtuu pian syyskuun alussa 1946 tapahtuneen kaupungin valtauksen jälkeen. Sodanjulistus Venäjälle on annettu muutamaa kuukautta aikaisemmin.
"Kun [kaupungin] tyhjennystyö vihdoin oli suoritettu, kokoontui puoli kilometriä pitkän amiraali-palatsin edustalle 200 voimavaunua, joilla oli lastina öljyllä täytettyjä sytytyspommeja. Samaan aikaan kuljetettiin se suunnaton tykistö, joka kaupungista oli saatu, niin edullisille ampumapaikoille kuin mahdollista ja niiden lähettyville tuotiin kokonaisia granaattivuoria."
"Sitten annettiin painetut ohjesäännöt autoille ja ne lähtivät... |
1.) Jahve on juutalaisten jumalan nimi. Muistaakseni Helsingin sanomissa oli joskus (n. 15 vuotta sitten) teologinen artikkeli, jossa kerrottiin Egyptissä… |
2327 |
|
14.1.2009 |
|
Valitettavasti en pysty löytämään mainittua Helsingin Sanomien juttua. Kokonaisuutena on sanottava, että tuolta ajalta säilyneistä nimistä on aika vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja niitä on vaikea yhdistää varmasti toisiinsa. Itse asiassa jo Jahve-nimen ääntäminenkin on epävarma, minkä vuoksi mielellään käytetään vain varmoja konsonanttikirjaimia JHWH. Varsin vakiintunut juutalainen näkemys, että tämä nimi ilmoitettiin vasta Moosekselle (2. Moos. 3: 14 ja 6:3). On kuitenkin luultavaa, että JHWH-nimeä on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa, joskin tutkijoiden parissa on epäselvyys siitä keiden parissa. Eri vaihtoehtoja on tarjottu, todennäköisimpänä on pidetty midianialaisia tai heitä lähellä olevia keniläisiä paimentolaisheimoja.... |
Kuinka monta suomalaista äänestää ensimmäistä kertaa tulevissa kunnallisvaaleissa? |
892 |
|
5.9.2008 |
|
Tämän tiedon saa Väestörekisterikeskuksesta, jossa on äänioikeusrekisteri http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/33980E7F4E43611AC22571FE00370255?o… .
Äänioikeudesta VRK:n sivuilla on seuraavaa:
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/5F595B5430B89A7CC22571FE002F8FB5?o… .
Ensi kunnallisvaaleja koskien lukumäärätietoja alkaa saada vielä vasta myöhemmin.
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/C42B4569AF9E379EC22571FE002E4ABC?o….
http://www.vrk.fi/vrk/home.nsf/pages/FFB10E46D05D42AEC2257235004DE074?o…
|
Mitä tarkoittaa sukunimi Talvitie? Mikä sen historia mahtaa olla? |
3902 |
|
22.8.2008 |
|
Pirjo Mikkosen kirjassa: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan Talvitie-sukunimestä näin: Järven poikki tai metsän halki talvisaikaan kulkeneet, lumituiskujen takia tavallisesti viitoitetut oikotiet ovat kyläläisille olleet niin tärkeitä vakinaisia reittejä, että niiden likeisiä asumuksiakin on voitu kutsua Talviteiksi. Talvitie perustuukin asumuksen nimeen. Talvitie on sekä talon- että sukunimenä yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lapualla mainitaan Talvitien talo jo 1546, Kurikassa Sanna Talvitie 1680, Ilmajoella Jacob larss i Talvitie 1569, Ähtärissä Johan Talvitie 1795, Alastarossa Henrik Talvitie 1820 ja Huittisissa Gust. Talvitie 1853. Loimaalla, jossa myös tapaa sukunimeä, on Talvitie... |
Tietoja kirjasta laululipas 1, 1912. |
2126 |
|
24.4.2008 |
|
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm... |
Olen kiinnostunut henkilöstä, joka tiettävästi oleskeli Pariisissa 1899-1900. Millaisia matkustusasiakirjoja (passi, viisumi jne.) hän olisi matkaan… |
1296 |
|
3.7.2006 |
|
Tässä joitakin matkustamisen historiaan liittyviä kirjoja, joista voi löytyä tietoja autonomian ajan suomalaisten matkustamisesta:
Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa. Toim. Taina Syrjämaa. Turku 1994.
Mikä maa – mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan. Toim. Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku 1995.
Eurooppalainen matkustaa. Helsinki 1995. (Eurooppa-sarja).
Laiva saapui Helsinkiin : Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään. Toim. Riitta Blomgren, Thure Malmberg, Peter Raudsepp. Helsinki 1996. 3. p.
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Auvo Kostiainen et al. Helsinki 2004.
Tämänkaltaista matkustustietoa saattaisi löytää myös yleisemmistä... |
Haluaisin tietää mitä "rotua" suomalaiset nykyisen tietämyksen mukaan ovat. Muistan, että 1900-luvun alussa suomalaiset luokiteltiin kuuluvaksi mongoleihin,… |
2493 |
|
31.5.2006 |
|
Turun yliopiston emeritusprofessori
Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää käyttäen hyväkseen genetiikan, arkeologian ja kielitieteenkin tuoreimpia tutkimustuloksia. Tältä pohjalta hän on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, keitä me suomalaiset olemme ja mistä me tulemme.
Wiik on julkaissut aiheesta kirjan nimeltään Suomalaisten juuret, Atena 2004. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Toisessa teoksessaan Eurooppalaisten juuret, Atena 2002, hän jo käsitteli aihetta. Tiivistetysti hänen tutkimuksensa pyrkii osoittamaan, että geeniperimältään suomalaiset poikkeavat suhteellisen vähän muista eurooppalaisista ja haastaa aikaisemmat käsitykset alkuperästämme.Wiikin teoria on saanut osakseen kritiikkiä.
Wiikin teorian... |
Ovatko muut suomalaiset kirjailijat Raimo Bärmanin lisäksi kirjoittaneet kveeneistä? Löytyykö Raimo Bärmanin kaikki kveenisarjan kirjat kirjastosta? |
1016 |
|
24.4.2006 |
|
HelMet-kirjastoissa on Raimo Bärmanin kaikki 12 julkaisua, varsinaista kveenisarjaa en löytänyt. Bärmanin teokset ovat:
1 Harakanvarpaita kalliossa 1997
2 Jossakin palaa nuotio : vaeltajan tarinoita luonnosta ja ihmisestä 1984
3 Jäämeren soutajia 1994
4 Kuusi pegasosta lumessa sunnuntaiaamuna 1990
5 Kveenien rannat 1991
6 Luontopolun kulkijoita : eränovelleja luonnosta ja ihmisestä 2000
7 Ruija kutsuu 1996
8 Salapärased kirikukellad 2002
9 Suurilta järviltä : tarinoita järviltä ja metsistä 1987
10 Taimenjoelta Ahmatunturille : kertomuksia eräretkiltä 1980
11 Tunturin takana : kertomuksia eräretkiltä 1981
12 Vaivaiskoivun maa 1986
---------------------------------------------
Muita... |
Äitini löysi kerran kirjastosta kirjan,joka oli suomalaisen naisen/miehen kirjoittama (ei tarkkaa muistikuvaa) joka oli elämäkerta/tositarina ja kertoi… |
1077 |
|
16.12.2002 |
|
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
|
Haluaisin sekä suomeksi että mahdollisesti muillakin kielillä, ainakin ruotsiksi, listan kaikista julkaisuista, jotka käsittelevät aihetta SUOMALAISIA… |
1158 |
|
20.6.2001 |
|
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,... |
Mitkä kirjat olisivat hyviä lähdeteoksia suomalaista mytologiaa käsittelevää tutkielmaa varten? |
3711 |
|
27.10.2000 |
|
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta... |
Kesän aikana oli julkisuudessa muistaakseni joensuulainen mies, joka puhui joutilaisuudesta ja oli käsittäkseni tehnyt aiheesta myös jonkin kirjan/tutkimuksen… |
1334 |
|
15.8.2000 |
|
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
|