1.) Jahve on juutalaisten jumalan nimi. Muistaakseni Helsingin sanomissa oli joskus (n. 15 vuotta sitten) teologinen artikkeli, jossa kerrottiin Egyptissä…

Kysytty
9.1.2009

1.) Jahve on juutalaisten jumalan nimi. Muistaakseni Helsingin sanomissa oli joskus (n. 15 vuotta sitten) teologinen artikkeli, jossa kerrottiin Egyptissä olleen saman niminen Vuorijumala. Onko näin?
2.) Oliko Perkele muinais-suomalaisten ukkosen jumala?

Vastaus

Vastattu
14.1.2009
Päivitetty
14.1.2009

Valitettavasti en pysty löytämään mainittua Helsingin Sanomien juttua. Kokonaisuutena on sanottava, että tuolta ajalta säilyneistä nimistä on aika vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja niitä on vaikea yhdistää varmasti toisiinsa. Itse asiassa jo Jahve-nimen ääntäminenkin on epävarma, minkä vuoksi mielellään käytetään vain varmoja konsonanttikirjaimia JHWH. Varsin vakiintunut juutalainen näkemys, että tämä nimi ilmoitettiin vasta Moosekselle (2. Moos. 3: 14 ja 6:3). On kuitenkin luultavaa, että JHWH-nimeä on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa, joskin tutkijoiden parissa on epäselvyys siitä keiden parissa. Eri vaihtoehtoja on tarjottu, todennäköisimpänä on pidetty midianialaisia tai heitä lähellä olevia keniläisiä paimentolaisheimoja. Mooseksen appi oli midianilainen pappi ja hän saattoi ongelmitta viettää yhteistä jumalanpalvelusta Mooseksen kanssa (2. Moos. 18). Sinänsä Egyptin suuntakin voi olla mahdollinen. Nimi Mooseskin on todennäköisesti muinaisegyptin kieltä. Muutamat muinaisen Egyptin säilyneet lähteet sisältävätkin joitakin viitteitä JHWH-nimeen. Solebin Ammon-temppelin paikannimilistassa Amenhotep III:n ajalta (1300-luvun alkupuoli eKr.) esiintyy maininta ”Schasu-JHW , samoin 1100-luvun alussa Ramses III:n ajalta. Todennäköisesti nimellä tarkoitetaan jotain Itä-Jordanin vuorta, ehkä sen jumalaa, mahdollisesti kuitenkin jotain ihmistä. Vuori sinänsä näyttää kuuluvan muinaiseen JHWH-uskontoon. JHWH ilmestyi Moosekselle vuoren juurella, Mooses sai kymmenen käskyn lain vuorella jne. Varmaan voi siis ainakin sanoa, että JHWH:lla on ollut vuorijumalan piirteitä.

Palva, Heikki
Raamatun tietosanasto. – WSOY, 1995.

Puukko, Antti F.
Israelin uskonnon historia. – Otava, 1940.

Ringgren, Helmer
Israels religion. – Svenska bokfölaget, 1970.

Calwer Bibellexikon 1. – Calwer, 2003.

http://de.wikipedia.org/wiki/JHWH

Tietomme suomalaisten muinaisuskonnosta ja jumalista ovat varsin hataria. Yleensäkin oli niin, että harvaan asutussa maassamme, jossa ei ollut kirjallista kulttuuria, ei voinut olla mitään yhtenäistä uskontoa, korkeintaan samansuuntaisia uskomuksia. Mikael Agricola julkaisi v. 1551 Raamatun psalmien suomennoksen ja liitti sen esipuheeseen kuvauksen suomalaisten muinaisesta uskonnosta

Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Tapio Metzest Pydhyxet soi ja Achti wedhest Caloja toi. Äinemöinen wirdhet tacoi Rachkoi Cuun mustaxi jacoi. Lieckiö Rohot jwret ja puudh hallitzi ja sencaltaiset mwdh. Ilmarinen Rauhan ja ilman tei ja Matkamiehet edhes-wei. Turisas annoi Woiton Sodhast Cratti murhen piti Tavarast. Waan Carjalaisten Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Rongoteus Ruista annoi Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi. Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. Köndös huchtat ja Pellot teki quin heiden Epeuskons näki. Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon Malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon käkri se liseis Carjan casvon. Hiisi Metzeleist soi Woiton Wedhen Eme wei calat vercon. Nyrckes Oravat annoi Metzast Hittavanin toi Jenexet Pensast. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Sihen Piru ja Syndi weti heite Ette he cumarsit ja wskoit neite. Coolludhen hautijn Rooca wietin joissa walitin parghutin ja idketi. Mennin-geiset mös heiden Wffrins sai coska Lesket hoolit ja nait. Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwu-ta.Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit."

Käräjäpöytäkirjoista ja kansanrunoista on löydetty lisämainintoja. Agricola ei luettelossaan mainitse Perkelettä, vaikka hän on sanaa muissa yhteyksissä käyttänyt.
Suomen ’perkele’ selitetään useimmiten balttilaiseksi lainaksi. Balttilaisten liettualaisten muinainen jumala Perkūnas oli todella ukkosenjumala ja on siis tietysti mahdollista, että muinaiset suomalaiset eivät ole omaksuneet pelkästään sanaa vaan ovat myös tunnustaneet sen mitä sillä on tarkoitettu. Käytännössä meillä kuitenkin näyttää ’Ukko’ vakiintuneen vastaavan jumaluuden nimeksi. Mahdollista on, että kristinuskon kotiutumisen myötä entisen uskonnon vahvimman jumalan nimi ’Perkele’, on siirtynyt tarkoittamaan kristillisen Jumalan sitä vastustajaa, jonka hahmo ja piirteet tulevat Raamatusta ja muista Lähi-Idän uskonnoista.
Käytänössä joudumme kuitenkin liikkumaan puhtaasti arvailujen alueella.

Volk, Ülo
Perkele : johdatus demonologiaan. - Vastapaino, 1997
(kirja ei ole ollut nyt ulottuvillani)

Agricolan luettelosta:

Haavio, Martti
Karjalan jumalat. - WSOY, 1959.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.