| Minkä arvoinen mahtaa olla suomalainen 5 pennin kolikko vuodelta 189... ? |
40 |
|
21.10.2023 |
|
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava. |
| Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä… |
61 |
|
7.9.2023 |
|
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle seudulle.... |
| Noin vuosi sitten tai 1.5v sitten näin dokumentin Suomessa olevasta nudistiklubista. minkä niminen tämä on ja missä voin katsoa sen? |
72 |
|
21.5.2023 |
|
Olisikohan kyse Perjantai-dokkarista Ilkosillaan (2017). Se on yhä nähtävissä Yle Areenassa
Ohjelma kertoo Luonnonmukaiset yhdistyksestä, joka täytti 2017 30 vuotta. Linkki Ylen artikkeliin 2017 |
| Uuden Kuvalehden juttu Erkki Valan Ranskan-matkasta taidemaalari Einari Wehmaksen seurassa |
99 |
|
4.4.2023 |
|
Uuden kuvalehden numeroita löytyy vielä joistakin kirjastoista ja kaukopalvelun avulla niitä voi saada luettavaksi sinnekin, missä niitä ei omassa kokoelmassa ole. Digitoituna ja verkossa luettavana lehteä ei vielä ole. Tekijänoikeuskysymykset rajoittavat jonkin verran digitoidun aineiston avointa saatavuutta. Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta avoimessa käytössä on pääasiassa ennen vuotta 1939 ilmestyneitä julkaisuja.
Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021-2024.pdf (doria.fi)
Jäljitetty Erkki Valan artikkeli lienee Uuden kuvalehden numerossa 7/1957 julkaistu Suomalaisia taiteilijoita Pariisissa (s. 16–17). Keväällä 1929 Pariisissa vieraillut Vala kertoo siinä suomalaisten taiteilijain oleskelusta Pariisissa 1920-luvulla:... |
| Mitkä suomenkieliset kirjat käsittelevät muinaissuomalaisten elämää? Kiinnostaa kaikki sen aikaiseen elämään liittyvä, esim. ruoka, vaatteet, sukupuoliroolit… |
90 |
|
29.3.2023 |
|
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle (Gaudeamus... |
| Minua kiinnostaa minkälaista kulttuuria suomalaiset janosivat sotien jälkeisinä vuosina, eli sanotaanko vaikka 1945-1950 |
91 |
|
6.10.2022 |
|
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja sodan... |
| Löytyykö helmetistä vahvojen suomalaisten feministien kirjoja? Ei romaaneja. |
179 |
|
2.7.2022 |
|
Käytin feministien määrittelyssä Wikipedian artikkelia. Se on tietenkin vain muutaman kirjoittajan totuus ja Suomesta löytyy varmasti muitakin feministeiksi tunnustautuvia ihmisiä. Wikipedia
Aloitin teosten etsinnän Kaari Utriosta.
Tein tarkennetun Helmet haun: Tekijä Utrio, Kaari (ei ) aihe kaunokirjallisuus - rajaus kirja ja aikuisten kokoelma.
Haku toi 41 tulosta esim. Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen, Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin sekä Kiilusilmä feministi, eli, miksi en enää matkusta junassa. Helmet-haku
Sama haku (nimi vain vaihtuu) löysi Margherita Zilliacuksen kirjan Rätten till drömmar : rapport från Guinea Helmet-haku
Kokeilin samaan tapaan muitakin wikipedia listan nimiä. Kaikki heistä eivät ole... |
| Kuka on Mikael Kosola eli niilo22? |
288 |
|
20.6.2022 |
|
Mikael Kosola eli niilo22 (niilokakskaks), (s. 17. heinäkuuta 1982 Lempäälä) on suomalainen tubettaja. Wikipedia |
| Minkä maalainen säveltäjä on Jose da Ligno |
79 |
|
20.6.2022 |
|
Jose da Lingo on hankala jäljitettävä. Kyseessä on Suomalainen säveltäjä joka käyttää ko. nimimerkkiä. Muuta tietoa ei hänestä ole saatavilla. |
| Etsin suomalaisia feministejä, nykyisiä ja aikojen takaa. Heidän kirjoittamiaan kirjoja feminismistä tai heistä itsestään kirjoitettuja kirjoja. |
145 |
|
25.4.2022 |
|
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla feminismi, historia, suomi 21 teosta. Niistä
Naisten aika : valkoinen varis ja muita oppineita naisia... |
| Olisiko teillä vinkata suomalaisuutta (kenties eri tavoin tai eri genreissä) jollakin tapaa lähestyvää kotimaista kirjallisuutta 2000-luvulta alkaen? |
70 |
|
27.3.2022 |
|
Aiheesta löytyy yllättävän paljon kirjallisuutta. Tarkennetulla aihehaulla suomalaisuus ja suomalainen kaunokirjallisuus, sekä rajauksilla aikuiset ja 2000-2022 löytyy 97 teosta. Esim. Hannula Mika: Juhani yksi kaksi kolme ja neljä : romaani Suomesta ja suomalaisuudesta, Pirkko Saisio: Koivu ja tähti : sirpaleita Suomesta ja Roope Lipasti: Elovena-tyttö : suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille Piki-hakutulos
Muuttamalla hakua hieman eli aiheena suomalaiset, suomalaisuus ja kaunokirjallisuus sekä samoilla rajauksilla, löytyy 116 kirjaa. Esim. Tuija Hannula: Minua varten ei tarvitse keittää : selkopakinoita Suomesta, Tuula Korolainen: Ikäisekseen hyvin säilynyt : satavuotiaan Suomen runoja ja Tapani Bagge: Iloinen itsenäisyys. Piki-... |
| Mikä oli sen kirjan nimi Jotaim Gruppo finlandia. Suomalaisia upseereita Venäjällä esiupseerikurssilla. Kirja herätti keskustelua. En löydä kirjaa. Ilmeisesti… |
124 |
|
25.2.2022 |
|
Kaivattu kirja on Pentti Syrjän Gruppa Finljandija : neuvostokomentajan roolissa (WSOY, 1986). |
| Mikä on suomalaismiesten keskipituus? Entä naisten? |
1775 |
|
7.2.2022 |
|
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) naisten keskipituus on ollut hieman lyhyempi... |
| Miksi Helsingissä ja Etelå-Suomessa ollaaan hiljaisia, ei katsota silmiin, ei puhuta kun vaan jos on pakko? Etelä-Savossa on täysin päinvastainen meininki… |
330 |
|
27.12.2021 |
|
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein... |
| Mitkä olivat suomalaisasutuksen rajat n. vuonna 50 eKr ? |
195 |
|
2.12.2021 |
|
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria / Valter Lang ; suomentanut... |
| Oliko aurinkokunnan planeetoilla joskus omia suomenkielisiä nimiä? |
367 |
|
7.10.2021 |
|
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ehtatähti, ehdan tähti eli ehtootähti ("iltatähti... |
| Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti. |
428 |
|
10.9.2021 |
|
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista... |
| Mistä saisin/ mitkä ovat sellaissia kirjoja, jotka kertovat kirkon historiasta, kirkkohistoriasta ja uskonnon synnystä sekä kirkon asemasta keskiajalla… |
110 |
|
6.5.2021 |
|
Onpa laaja kysymys! Kirjoja on hieman vaikea suositella, sillä hyviä teoksia on niin paljon ja erilaisista näkökulmista.
Vaara kirjastojen tarkennetulla haulla (aihe: kirkkohistoria, rajaus: kirjat, aikuisten kokoelma, tietokirjallisuus) löytyi jo 677 teosta https://vaara.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&dfApplied=1&lookfor=kirkkohistoria&type=Subject esim. Arffman Karlo: Kristinuskon historia
Jos lisää rajaukseen aiheeksi suomi, haku pienenee jo 337 teokseen. https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kirkkohistoria&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=suomi&... |
| Missä Helsingin (tai Espoo, Vantaa) kirjastossa olisi paras valikoima kirjoja, jotka käsittelevät vanhaa karjalaista, saamelaista ja suomalaista… |
285 |
|
18.11.2020 |
|
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2… |
| Kuinka moni suomalainen on saanut tuomion (oikeuden antama tuomio) jostain rikoksesta? |
820 |
|
22.6.2020 |
|
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella. |
Kysy kirjastonhoitajalta
