Onko Omar Khajamin runoja sävelletty lauluiksi? Jo on, niin onko laulujen nuotteja saatavissa jostakin? Tai edes levyllä jonkun laulajan esittämänä… |
2109 |
|
6.5.2010 |
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten... |
Onko tekijänoikeudellisesti ok, laittaa kirjaston musiikkiosaston hyllylle itse sovitettua ja tietokoneella kirjoitettua versiota tietystä alkuperäisestä… |
1115 |
|
13.4.2010 |
|
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin... |
Onko Eino Leinon Runoon "Drubaduurin laulu" tehty sävellystä ? Jos on niin kuka? Samoin onko Larin Kyöstin runoihin tehdyistä sävellyksistä luetteloa? |
1694 |
|
10.3.2010 |
|
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta... |
70-luvun alussa kuulin musiikkikappaleen kasetilta tai radiosta, ja sanat menivät jotenkin näin: Hän saapuu päähän käytävän, hän pian kolkuttaa mä lasken… |
1079 |
|
9.3.2010 |
|
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
|
Mistähän löytyy Elgar, Edward: The Self Banished (laulu + piano tai laulu + orkesteri) nuotti. |
1760 |
|
13.1.2010 |
|
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
|
80-luvun alkupuolella tuli Yleltä radiosta ja ilmeisesti tv:stäkin musiikinteorian opetusohjelma Virtasesta Vivaldiksi. Mikä oli radio-ohjelman tunnusmusiikki?… |
1612 |
|
22.10.2009 |
|
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
|
Etsin nuotteja Stephan Zachariaksen pianoteokseen "In Hof der Reichskanzlei" elokuvasta Der Untergang (suom. Perikato). Mahtaisiko kirjastosta löytyä? Jos ei,… |
972 |
|
19.10.2009 |
|
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
|
Mistä löytäisin tietoa V.A.Koskenniemen sävelletyistä runoista? jonkinlaista listausta tai vinkkiä millä hakusanoilla voisi löytyä... |
1133 |
|
17.4.2009 |
|
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
|
Mitsähän mahtaisin saada Peltipurkkilaulun sanat ja melodian? Ajattelimme päiväkodissa esittää kyseisen kappaleen kevätjuhlassa. Esimieheni on kuullut kyseisen… |
1507 |
|
30.3.2009 |
|
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
|
Kirjastonhoitaja! Etsin tietoa (mahd. paljon) kuplettilaulaja ja laulun tekijä J. Alfred Tannerista. Olen löytänyt Hirvisepän "Hupilaulun taitajia" - teoksen… |
2487 |
|
27.4.2005 |
|
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen... |
Löytyykö suomennosta Giuseppe Verdin säveltämään Pater nosteriin? |
1120 |
|
1.2.2005 |
|
Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista:
Verdi, Giuseppe (säv.):
Viva Verdi!
Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001.
Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001.
Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
|
Perustuuko Aulis Sallisen sooloteos sellolle "Elegia Sebastian Knightille" Hermann Hessen Lasihelmipeliin? eli onko Josef Knecht = Sebastian Knight? |
1818 |
|
6.10.1999 |
|
Elegia Sebastian Knightille on saanut innoituksensa Vladimir Nabokovin romaanista Sebastian Knightin todellinen elämä. Sallinen oli kirjan luettuaan halunnut dokumentoida ne tuntemukset, jotka teos oli hänessä synnyttänyt. (Tämä tieto on peräisin Ralf Hermansin esipuheesta Sallisen CD:hen Teokset viululle, sellolle, kontrabassolle ja pianolle, julk. NAXOS 1998.)
|