| Olen etsinyt lähdettä sanonnalle "mies tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjännaurajasta." En löytänyt SKS:n sananlaskut -kirjasta. |
1221 |
|
|
|
Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.
Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n... |
| Mistä sanonta 'asiasta kukkaruukkuun' on peräisin? Kukkaruukulla mielestäni viitataan myös joskus mitättömiin, tai negtiivisiin, turhiin asioihin. Onko… |
3387 |
|
|
|
Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa.
https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias…
Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021) |
| Olet pummi tai kuningas kukaties kumpaakin tanssittaa viikatemies mikä alkuperä tällä sanonnalla |
359 |
|
|
|
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä... |
| Mistä tulee sanonta istu ja pala? Se esiintyy esimerkiksi A. Kiven teoksessa Seitsemän veljestä useita kertoja. |
2866 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan". |
| Etelä-savosta kotoisin ollut äitini käytti sanontaa "Kur kur kuppiin, vaivasen vattiin, jos et anna vaivaselle, et pääse taivaaseen". Mahtaako löytyä tietoa… |
514 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
|
| Mistä on peräisin sanonta "maassa, meressä/merellä ja ilmassa"? |
898 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999) |
| Mikä yhteys kuolemalla ja sanonnalla mennä manan maille? |
1054 |
|
|
|
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c… |
| Mitä tarkoitetaan, jos jokin aihe/asia on "Graalin malja"? |
6798 |
|
|
|
Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään.
Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä.
Lähteet:
Mytologian sanakirja, WSOY, 2000.
Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus... |
| Tervehdys. Nyt tuli aika. Kuka on seuravan lausunut ja miksi: "Kun se työtä ja tuskaa on ollut, niin se on parasta ollut." |
684 |
|
|
|
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Miksi sivistynyttä miestä kuvataan sanalla maailmanmies? Mitä tuo maailma siinä tarkoittaa? |
596 |
|
|
|
Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies |
| Onko englannin kielessä mitään sanoja jotka vastaat suomalaista "nyt nähdään mistä kana pissii!"? |
603 |
|
|
|
Kyseisen sanonnan voisi ilmaista englanniksi sanomalla "Let me show you how it's done". |
| Mistä tulee sanonta perskängit? |
1174 |
|
|
|
Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa.
Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".' |
| Mistä tulee samantekevyyteen liittyvissä sanonnoissa oleva sana viis? Mitä se tarkoittaa? |
354 |
|
|
|
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti... |
| Missä kirjassa on "viekää tuhkatkin pesästä"? Ystävällisin terveisin |
1977 |
|
|
|
Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e… |
| Mistä tulee sanonta ”suutun ja mustaksi muutun”? |
1725 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…; |
| Mitä tarkoittaa Ruonan 1808 taistelun muitomerkissä lause: Pyykki on pantu ja pysyy? |
584 |
|
|
|
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan. |
| Mitä tarkoitetaan mustaksi muuttumisella sanonnassa "Suutun ja mustaksi muutun"? Onko sanonta rasistinen? Muuttuuko sanoja tummaihoiseksi henkilöksi vai… |
4537 |
|
|
|
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista... |
| Mistä on peräisin sanonta "ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi" ja mitä sanonnalla tarkoitetaan? |
1560 |
|
|
|
Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä... |
| Onko sanonta; "Tutkimattomat ovat herran tiet", raamatusta? Olen kuullut että englanniksi sen kääntyy: "Lord works in mysterious ways". Löytyykö ilmaisulle… |
4534 |
|
|
|
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/... |
| Onko suomen kielessä vastinetta englatilaiselle sanonnalle "elephant in the room"? |
3413 |
|
|
|
Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen. |
Kysy kirjastonhoitajalta