| Unohdin lisätä äsken lähettämääni "missä on sijainnut Kiehnanjokisuu" kysymyksen: Mitä tarkoittaa sana "kiehna." |
565 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy verbi kiehnata, jolla on osittain sama merkitys kuin kiehnäämisellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_56207e0a26aa74b285e….
Kiehnä-sana löytyy, se merkitsee puhdistamattomien jyvien joukossa olevia roskia, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_265183f16c5880a9f4b…
Jos Kiehnanjoki onkin Kiehimäjoki, https://www.kirjastot.fi/kysy/eras-sukuun-kuuluva-oli-syntynyt, sanalle kiehimä löytyy murteiden sanakirjasta merkitys tikkaina käytettävä oksikas puunrunko, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_6639b8b66f8a14546e6…. |
| Mitä tarkoittaa sana parmahin? neito armahin sulo parmahin laulun sanoja vuodelta 1929 |
1557 |
|
|
|
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III |
| Mikä on sanan valittaa alkuperä? |
988 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta. |
| Mitä käsitteellä ”jehkimä” tarkoitetaan? |
1432 |
|
|
|
"Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa - kysymyksessä mainitun lisäksi - sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks."
Sillä perusteella,... |
| Tarkoittaako termi Hollywood-näyttelijä yksinkertaisesti näyttelijää, joka näyttelee Hollywoodin tuottamissa elokuvissa, vai voiko se myös tarkoittaa muutakin? |
438 |
|
|
|
Hollywood-näyttelijä tarkoittaa tosiaankin Hollywoodissa tuotetuissa tai yleisemmin amerikkalaisen tuotantoyhtiön tuottamissa elokuvissa usein näyttelevää ihmistä.
Termi on yleensä kehuva tai neutraali, mutta 1920-luvulla se saattoi tarkoittaa muutakin: "Suomessa nopeasti levinnyt tähtikuume herätti huolta useimmissa kulttuurivaikuttajissa. Tämä liittyi osittain siihen, että Hollywood-tähtien yksityiselämän moraalittomuuksista uutisoitiin toistuvasti suomalaisessa lehdistössä. Sekä kevytkenkäiset avioliitot että avioerot institutionalisoituivat kaksikymmentäluvun taitteen Suomessa osaksi Hollywood-tähteyttä. Esimerkiksi vuonna 1921 Maailman sivuilla kerrottiin äskettäin eronneen Pauline Frederickin ja Willard Mackin aikovan... |
| Sain Viipurin arkistossa käteeni alkuperäisen v 1773 olevan kartan, ryppyisen, epämääräisen pyöreän, käsin tehdylle paperille käsin maalatun. |
431 |
|
|
|
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat |
| Missäpäin käytetään sanaa "ylttyä" ylettämiseen? Itse olen Vantaalta ja aina käyttänyt "ylttyä", mutta helsinkiläinen mieheni ihmettelee, kun käytän sitä… |
1212 |
|
|
|
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä. |
| Onko "enenee" hyvää suomen kieltä, vai pitäisikö sanoa "lisääntyy"? Muistan, kun serkut väittivät minulle joskus, kun olimme lapsia, kun käytin tuota enetä… |
1121 |
|
|
|
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K |
| Martti Airilan kirjassa Johdatusta kielen teoriaan III. Sanaluokat (1952) mainitaan kielitieteen termit ´isonyyminen´, ´modifikatiivi´ ja ´medifikatiivi´,… |
571 |
|
|
|
Ahlman (1939: 185–189) nimittää isonyymeiksi sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka syntaktisessa suhteessa ovat toistensa veroisia, niin että ne voidaan asettaa toistensantilalle lauseeseen. Näin ollen lause on kumman hyvänsä sanan sisältäessä kielellisestimahdollinen, ja sen syntaktiset suhteet pysyvät samoina. Anne Maijastiina Vileniuksen pro gradu-tutkielmassaan Minä sulle homonyymit näytän. Kielellinen leikittely Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvassa. Isonyymejä esitetään näin: [Jumala sanoo Jeesukselle:] KÄVIN LUOMASSA VÄHÄN LUNTA Sanalla luoda on tässä stripissä kaksoismerkitys. Koska viestin lähettäjä on Jumala, sillä voidaan nähdä olevan merkitys ’tuottaa (tyhjästä) jotakin, aiheuttaa jonkin olemassaolo’,esim. Alussa Jumala loi... |
| Etsin itselleni nuottia ja sanoitusta kappaleesta: Sinä Vainen, tango, säveltäjä Olavi Karu, vuodelta 1935, filmistä Onnenpotku |
489 |
|
|
|
Nuottijulkaisu löytyy Suomen kansallisdiskografian Viola-haulla. Nuotti on tilattavissa kansalliskirjastoon lukusalikäyttöön (Sijainti:Tanssimusiikki 1. a. Kar).
https://finna.fi
Kansalliskirjaston yhteystiedot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot |
| Mistä tulee sana ahtojää? |
1027 |
|
|
|
Sanan alkuosa liittyy ahtaa-verbiin, joka tarkoittaa tunkemista ja täyteen sullomista. Ahtojää tarkoittaa röykkiöiksi ajautunutta jäätä. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1: A-K). |
| Olisiko mahdollista saada sanat Juha Vainion kappaleeseen "Antaa palaa vaan"? |
560 |
|
|
|
Valitettavasti Antaa palaa Vaan sanoitusta ei löydy netitä.
Se näyttäisi kuitenkin olevan nuottikirjassa "Tulta päin! : Junnun laulukirja"
Outi-kirjastojen kokoelmassakin näitä on useita:https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tulta+p%C3%A4in%21+%3A+Junnun+laulukirja&type=AllFields |
| Kysyn 'tuntea' -sanan etymologiaa. Kiitos jo etukäteen |
896 |
|
|
|
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf |
| Kirjoitetaanko "kakun täyte" erikseen vai yhteen (kakuntäyte)? |
1441 |
|
|
|
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121 |
| Mikä on sanan "hevi" alkuperä? Se ei nimittäin hevillä selviä. Eli en tarkoita heavysta tulevaa laina sanaa, vaan sitä sanaa millä voi sanoa että jokin ei… |
2266 |
|
|
|
Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "... |
| Mietin mistä tulevat sanat raukka, reppana, parka, raasu ja polo. Mikä niiden etymologia on? Ovatko jotkin niistä sukua toisilleen? |
2621 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan.
Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.
|
| Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen. |
2504 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Kuinka kuuluu monikon genetiivi kysymyssanasta: mikä? |
808 |
|
|
|
Monikon genetiivi sanasta mikä on minkä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
|
| Tukala sanan alkuperä? |
1184 |
|
|
|
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mikä on sanan 'leso' etymologia? Lesoilu eli ylpeily tai kerskailu yhdistetään usein Lappeenrantaan, miksiköhän? Vai käytetäänkö sanaa yleisesti myös muualla? |
4442 |
|
|
|
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
|