sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
789 osumaa haulle. Näytetään tulokset 421–440.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on sanan "hevi" alkuperä? Se ei nimittäin hevillä selviä. Eli en tarkoita heavysta tulevaa laina sanaa, vaan sitä sanaa millä voi sanoa että jokin ei… 2374 Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "...
Mietin mistä tulevat sanat raukka, reppana, parka, raasu ja polo. Mikä niiden etymologia on? Ovatko jotkin niistä sukua toisilleen? 2748 Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita  lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan. Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.      
Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen. 2652 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen. Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kuinka kuuluu monikon genetiivi kysymyssanasta: mikä? 852 Monikon genetiivi sanasta mikä on minkä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80  
Tukala sanan alkuperä? 1243 Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Mikä on sanan 'leso' etymologia? Lesoilu eli ylpeily tai kerskailu yhdistetään usein Lappeenrantaan, miksiköhän? Vai käytetäänkö sanaa yleisesti myös muualla? 4640 Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun. Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.  
Olen tekemässä sotaromaania, mahdollisesti kotikutoista lyhytfilmiä, ja olen tässä miettinyt, että saako kirjan tai filmin loppuun laittaa Elämää… 450 Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa. Alla lisää tietoa Teoston sivuilta: https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Millä vuosisadalla/kymmenellä keksittiin sanat "leijona" ja "jellona"? 1620 Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla. Lähteet: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Mitä mahtaa tarkoittaa Puula? Nykyisin naisen nimi ja aikaisemmin mukana Puulavedessä. 1413 Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä,  niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kysymykseni koskee ihanaa kieltämme ja sen lukuisia mahdollisuuksia. Haluaisin teidän näkemyksenne työporukkaamme piinaavaan pulmaan: miten sanoa yhdellä… 763 Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Onko "notkaisu" tai "notkaista" suomea ja jos on, mitä se tarkoittaa? 363 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)    
Mistä sana "läsnäolo" on saanut alkuperänsä? 923 Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen. Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Mitä tarkoitetaan sanalla "kultapoju"? Entä onko sanalla myös ironinen merkitys? 1462 Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.   Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af    
Tarkoittaako välittömästi samaa kuin heti 1821 Välittömästi ja heti tarkoittavat kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanakirja) mukaan samaa asiaa Tosin näillä sanoilla on eri yhteydessä myös toisia merkityksiä (kohdat 2 ja 3) .  Kirja on vapaasti verkossa luettavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 Ohessa kopioitu em. verkkojulkaisusta (Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu) Haettiin "välittömästi-" Kielitoimiston sanakirjasta "1. väliasteettomasti, -vaiheettomasti, suoraan, suoranaisesti, heti; us. luontevammin toisin....
Tahtoisin tietää mikä on sanan kismittää etymologia. 2475 Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku),  ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa). Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Mikä on slangisana stydin etymologia? 4827 Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.   Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982) Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) https://svenska.se/  
Mistä tulee termi rokardi? Paavo Talvelan elämäkerrassa sitä käytetään merkityksessä samansuuntainen tai rinnakkainen. 386 Emme  onnistuneet löytämään rokardia sanakirjoista tai muistakaan lähteistä, joten valitettavasti sana jää arvoitukseksi. Tuntisiko joku lukijoista sen? 
Puoli puoltaa, suoli suoltaa, mieli mieltää. Miksi kieli kieltää, vaikka sillä voi tehdä paljon muutakin? Kieltääkö kieli joillakin muillakin kuin suomen… 995 Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa. Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Mistä voisi löytää luettelon suomen kielen yleisimmistä verbeistä? 2174 Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä...
Mikä on "Ruunaa" sanan merkitys? 1458 Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...