sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 341–360.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Antero Manninen: Kangasniemen historia I sivulla 71 puhutaan anekin 355 kohdalla Läyllien maasta. Samalla sivulla alaviitteessä 392 se on yhdistetty nykyisin… 493 Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253) Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten...
Onko suomenkielistä synonyymia silta-sanalle? En hyväksy esim. riipppusilta-sanaa. Ja vieraskieliset, kuten akvedukti ei myöskään hyväksytä. 1317 Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/  Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt. 
Mistä tulee sana toimitusjohtaja? Erityisesti kiinnostaa, mistä tulee sanan johtaja edessä oleva sana toimitus? Mitä toimitusjohtaja toimittaa? Mitä… 904 Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen. "23.09.201113:32 Helsingin kaupunginkirjasto "Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä....
Mikä on sanan kato vastakohta? 724 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/  Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.   
Mitä tarkoittaa sana tikistää? 1493 Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan  mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".   Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? 623 Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’. Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä. Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… 792 Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mistä henkivartijan nimitys gorilla tulee? 632 Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9. Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat....
Puhutaanko ihan kaikkialla Suomessa veistelemisestä, jos tarkoitetaan vitsailua, vai onko se erityisesti jollain tietyllä alueella? 267 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Esitin kysymyksen verbin solmia käytöstä avioliiton yhteydessä. Sain vastauksen. Ymmärsin solmun solmimisen, ymmärsin asian loppuun saattamisen, päättämisen jo… 333 Kysyjä viittaa aikaisempaan kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-verbi-solmia-kun?language_con… Solmimalla on aina liitetty yhteen esimerkiksi köysiä ja naruja. Todennäköisesti sopimusten solmiminenkin on peräisin tästä arkielämän konkreettisesta yhteen liittämisestä. Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen laatiman, yli 700-sivuisen Suomalaiset häätavat -kirjan perusteella ei solmujen solmimisella suomalaisissa häärituaaleissa ollut minkäänlaista sijaa. Matti Sarmelan Pohjolan häät -tietoteos ei myöskään mainitse tällaisia tapoja meikäläisessä avioliittoperinteessä. Suomen kirjakielessä solmu on ensi kertaa mainittu nykyasussaan Jaakko Finnon virsikirjassa 1583. Agricola on Uudessa testamentissaan käyttänyt sanan toista...
Hulppea ....mita se on ? 735 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitä tarkoittaa juntturoiminen? 837 Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Milloin ättestupa on suomennettu sukujyrkkämäksi? Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli Sukujyrkkämä suomennokseksi ruotsinkielisen Wikipedian artikkeliin… 1178 Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:  "Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).  http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa...
Onkohan nilimella sanalla joku arkielämän merkitys Lapissa? Sodankylässä on Nilimella-niminen camping-alue. 1569 Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta) Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa. Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta. Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista.  Leirintäaluehan on Kitisen varrella.  
Liittyvätkö sanat begynnelse ja beginning toisiinsa? 631 Kyllä liittyvät. Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää. Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä. Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan. Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Mistä tulee sana alakuloinen? Eli liittyykö jotenkin sanaan kulo? 874 SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi." 'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Mistähän mahtaa juontaa sanonta " Tulee kuin Manulle illallinen"? Liittykö se jotenki presidentti Mauno Koivistoon? 6110 Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle...
Mistä sana lintsata on peräisin? 2054 Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Laitilalainen isoisäni käytti sanontaa ”kammat!” (gammat) ollessaan samaa mieltä toisen puhujan kanssa. Mistä sanonta tulee ja mikä mahtaa olla sen etymologia?… 1426 Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän  mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590 Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.  
Oletetaan, että henkilö B on henkilön A jälkeläinen. Eikö silloin ole turhaa tähdentää, että B on A:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa? 1283 Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80  Näin ollen  ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.