| Onko taranteli Ruotsissa haukkumasana vanhoile naisille? Katto kassinen-ohjelmassa paahahmot kutsuvat Neito Lohia tämän ensimmäisessa jaksossa taranteliksi. |
427 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli |
| Onko suomen kielessä tai missään murteessa olemassa sanaa "rankuttaa" ja jos on, mitä se tarkoittaa? Olen kuullut tätä käytettävän kun on tarkoitettu… |
1558 |
|
|
|
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3 |
| Mikä mahtaa olla sanan "julma" etymologia? |
620 |
|
|
|
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mikä on vallasnainen? |
1470 |
|
|
|
Vallasnainen (säätyläisnainen, herrasnainen) on vallasäätyyn kuuluva nainen. Vallassääty tarkoitti aikaisemmissa oloissa vallassa olevia, yhteiskunnan yläluokan muodostaneita säätyläisiä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Nykysuomen sanakirja 3. (WSOY, 1980) |
| Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tekstissä on kohta: "Älä leksoittele." Mitä se tarkoittaa? |
440 |
|
|
|
Seitsemässä veljeksessä sana esiintyy muodoissa leksotella ja leksoitella. Leksotella tarkoittaa lörpöttelyä, leukojen loksuttelu, joutavien puhumista, leukailua.
http://www.gutenberg.org/ebooks/11940
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/teokset-ja-kieli/veljesten-sanoja-ja-sanontoja/
Nykysuomen sanakirja 2.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults |
| Mitä tarkoittaa läyhytellä ? |
877 |
|
|
|
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136 |
| Mistä tulee suomenkielessä useinkin esiintyvä sana SOHJO? |
463 |
|
|
|
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mikä on pätö-sanan etymologinen tausta? |
1732 |
|
|
|
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen... |
| Kirjoitetaanko lompakonvartija yhteen vai erikseen? Molempia kirjoitusasuja näyttäisi löytyvän kyseisestä sanayhdistelmästä. |
361 |
|
|
|
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,... |
| Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? |
473 |
|
|
|
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
|
| Mitä on sanan kylä etymologia? |
1402 |
|
|
|
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%... |
| Kumpi on tärkeä leveä vai kapea? |
220 |
|
|
|
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä. |
| Mitä sana Lakeija tarkoittaa? |
3081 |
|
|
|
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Miten taipuu sana mumma? |
1080 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? |
2620 |
|
|
|
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat) |
| Mikä on prontteli? |
259 |
|
|
|
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin) |
| Mikä on ruotimuori? |
1646 |
|
|
|
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit). |
| Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… |
479 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Mitä tarkoittaa piittaamattomuus, piittaamaton. Kuinka sanan sisältöä kuvataan? |
1028 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe |
| Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… |
721 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin |
Kysy kirjastonhoitajalta