| Mikä (tai mistä materiaalista) on sieppi/siepit? |
1278 |
|
|
|
Voisiko olla kyseessä aivan uusi asia? Löysin hakukoneella sivuston:
http://www.kaakao.net/sieppi/index.html
joka käsittelee omien sanojensa mukaan
SIEPPI: SIEPPAUKSIA POTTEREISTA
Sanakirjoista en löytänyt selityksiä sanalle sieppi.
|
| Mitä on kosaanikaasu? Onko Kosan tuotemerkki vai yhdisteen nimi? Onko nimi muuttunut jotenkin yleisnimeksi kaasupolttimille, "lämmitin putkia kosaanilla"? Vai… |
10894 |
|
|
|
Helsingin yliopiston kemian laitoksen mukaan kyseessä ei ole kemiallinen yhdiste vaan tuotemerkki.
Suomessa Kosan vakiinnutti nimensä nestekaasuna jota "vanha" kansa käyttää vieläkin.
Sanan kosan alkuperää on arvioitu tuotemerkin omaavan Kosan Crisplant yhtiön sivulla vapaasti käännettynä seuraavasti.
On olemassa monia selityksiä Kosan nimen alkuperästä, mitään niistä ei ole voitu vahvistaa. Kuitenkin Kauko-idässä Kosan on yleinen nimi ja laajasti käytetty myös kaasubisneksen ulkopuolella. Osissa Japania sanaa ^Ko-san käytetään ystävällisenä tervehdyksenä.
Yksi teoria kertoo, että nimi Kosan olisi peräisin espanjan kielen sanasta "cocina sana" (sound or healthy kitchen), mikä juontuu, kun käytetään kaasua ruoanlaittoon, koska se on... |
| Miksei niin upean rumankaunista sanaa kuin orkonen enää käytetä? Sillä kun on sivistyssanalliset juurensakin, kysyy suomenulkopuolinen. |
5696 |
|
|
|
Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle.
orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi
Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja
orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja
Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
|
| Mitä sana autereinen tarkoittaa? |
12420 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana tulee substantiivista
"auer", "autere" = Aamu, avaruus, ilma. Se tarkoittaa siis suunnilleen samaa kuin usvainen tai huuruinen,
esim. autereiset rannat, autereinen taivas.
|
| Mitä espanjan sana católico tarkoittaa suomeksi muuta kuin katolinen? |
1243 |
|
|
|
católico tarkoittaa 1) katolinen 2) yleinen, yleismaailmallinen 3) todellinen, oikea, aito, väärentämätön, erehtymätön
Lähde: Hytönen, Ahti : Espanja-suomi suursanakirja, 2.p. 1995
|
| Nyt on tullut myyntiin Da Vincin koodista kuvitettu kirja. Kuitenkin esimerkiksi Suomalainen kirjakauppa myy sitä "....kuvitettu laitos". Nyt onkin herännyt… |
2142 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm.... |
| Mitä on vaapukkamehu? |
15327 |
|
|
|
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
|
| Vaatetus, jumppi mistä sana saanut alkunsa ja millainen se oli? |
1320 |
|
|
|
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
|
| Mikä yhteys on sanoilla inho ja inhiminen (ihminen) ? Mikä on ihminen eskimon kielellä? |
2134 |
|
|
|
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
|
| Miten sanat ihminen ja ihmeellinen liittyvät toisiinsa? |
1880 |
|
|
|
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
|
| Mistä löytäisin tietoa "Sallingboens" sanasta? |
1206 |
|
|
|
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
|
| Löytyykö suomennosta Giuseppe Verdin säveltämään Pater nosteriin? |
1196 |
|
|
|
Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista:
Verdi, Giuseppe (säv.):
Viva Verdi!
Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001.
Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001.
Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
|
| Kyse on Siionin virrestä 238, Lina Sandell-Bergin ‘Bred dina vida vingar O Jesu, över mig’ joka näyttää olevan käännetty ‘Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus,… |
3620 |
|
|
|
Kyseisen kappaleen nimi on "Suojaavat siipes, Jeesus" ja sen sanat alkavat "Suojaavat siipes, Jeesus, mun päälleni levitä...".
Koko laulu ja sen sanat löytyvät julkaisusta:
Laulava nuoriso : 51 laulua sopraano- ja alttoäänille/ toim. Pekka Perko, Tapani Tirilä, Jouko Törmälä (Hki, 2002)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on saatavina tällä hetkellä Itäkeskuksen ja Kauniaisten kirjastoissa.
|
| Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? |
27964 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen... |
| Mistä teoksesta/tietolähteestä saan selityksen verbille "rivinteeraus" tai "rivinteeraaminen". |
5361 |
|
|
|
rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus.
reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus.
reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota.
Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
|
| ASSIMILAATIO mitä sanoo "kirja"? |
1764 |
|
|
|
Teos Turtia, Kaarina: Sivistyssanat, Otava 2001, antaa sanalle assimilaatio seuraavat merkitykset: assimilaatio (lat. assimilatio< assimilare ´samankaltaistaa´) 1) Mukautuminen, yhtäläistyminen, sulautuminen. Vastakohta dissimilaatio. - 2) Kielit., mukauma, kahden lähekkäisen äänteen muodostuminen toistensa kaltaisiksi - 3) Biol., fysiol., kasvit., eliön ainesosien rakentuminen sille ominaisiksi yhdisteiksi aineenvaihdunnassa ravintoaineista; kasveilla yhteyttäminen. - 4) Sosiol., sulautuminen enemmistöryhmään.
|
| Hunsvotti-sanan merkitys ja alkuperä. Azkabanin vangissa "Marauder's map" on puolannettu sanalla joka näyttää muistuttavan suomen hunsvottia. Puolantaito ei… |
10736 |
|
|
|
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
|
| Onko sanoilla pesä (suomi) ja base (englanti) jotain yhteyttä? |
1453 |
|
|
|
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
|
| Jääkiekkoaiheinen kyssäri: Kanadan pelaajia kutsutaan nikkareiksi. Mistä tämä lempinimi on tullut? Mikä on sen lähtökohta? Raimo Höyry Häyrinen sitä aikoinaan… |
2492 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
|
| Löysin eräästä kansanlaulusta sanan ”nureksia” ja olen yrittänyt löytää sille synonyymejä suomen kielestä. En ole onnistunut. Internetistä sanan löytää kerran,… |
1829 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
|