sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
776 osumaa haulle. Näytetään tulokset 481–500.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä ovat/on rahkeet? 3124 ”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Lasse Liemolan laulussa Diivaillaan lauletaan: "Heti stailin omaksuu ja oppii tsaivaamaan". Mitä tämä tsaivaaminen tarkoittaa? 2099 Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Kuka oli tai on Mogholl? 795 Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Eräässä runossa on lause: "elämän ensisyke-äänet maani parmaan." Mitä tarkoittaa sana parmaan? 1728 Nykysuomen sanakirjan (1962) mukaan sana parma on harvinainen, yleensä runokielessä käytetty muoto sanasta parmas, jonka merkitys on rinta tai povi.
Blogissa http://keittotaiteilua.blogspot.fi/2015/05/kampelaa-muskotinkukkavoita-ja.html esiteltiin Ahlstromin uusia pergamenttisia ruuanlaittopapereita. Vaikka… 991 Pergamiinipaperihan on perinteistä voi- tai leivinpaperia. Niistä tulee rasvaa läpäisemättätömiä pergamiini-käsittelyllä. Pergamiini-käsitellyt paperit ovat kierrätettävissä ja jopa kompostoitavissa. (Koskinen, Ida s.4) Suomessa ainakin Serlan voi- ja leivinpaperit ovat pergamiini-käsiteltyjä ja siis kompostoitavissa. (http://www2.serla.com/fi/Pages/BCTips.aspx ) Rikkihappokäsittelyllä valmistettu pergamenttipaperi on erikoispaperi, jota valmistetaan sellukuidusta. Sitä käytetään muun muassa pakkaus-, elintarvike-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa sekä graafisessa teollisuudessa. Pergamenttipaperilla on erinomaiset lujuus- ja rasvanpitävyysominaisuudet ja se kestää korkeita lämpötiloja sekä vettä. (http://www.ahlstrom.com/fi/Media/...
Mistä tulee sana poliisilukko? Poliisilukkohan on asuntojen ovissa normaalin lukon yläpuolella olevan astetta vantteramman lisälukon nimitys. Miksi sitä… 2707 Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”. Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Mitä tarkoittaa sana parisen? Esim. parisen viikkoa. Onko se lähempänä kaksi vai kolme viikkoa? 2281 Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Mikä mahtaa olla verbin näytellä ja subjektin näyttelijä etymologia? On niin poikkeava monien muiden kielten vastavista ilmaisuista, jotka yleensä viittaavat… 987 Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’. Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’. Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
Mistä löytää iskelmien sanoja? Esim. Seija Simola/Unelma vain, Jaakko Teppo/ Tuupovaaran yössä, Kuumat kyyneleet/Jamppa Tuominen, Voitko unohtaa Juhamatti,… 1634 Iskelmien sanoja löytää sekä ns. laulukirjoista, joista osassa on nuotit, osassa vain sanat, että erilaisista nuottikokoelmista. Valitettavasti on silti paljon iskelmiä, joiden sanoja ei ole koskaan julkaistu missään virallisesti. Internetistä tällaisiakin saattaa satunnaisesti löytää, mutta ei niin usein kuin toivoisi. Näistä esimerkkinä mainituista toiveista monet ovat ns. hankalia tapauksia. Tässä kuitenkin perustietoa. Seija Simolan laulama "Unelma vain" on Aarno Ranisen salanimellä "Jouni Pohjola" säveltämä ja sanoittama laulu, jonka ainoa julkaisu on vuonna 1967 julkaistu nuottivihko "7 iskelmää" (Edition Coda). Se on perin harvinainen julkaisu, jota en itse onnistunut mistään kirjastosta löytämään. Jaakko Tepon laulu "Tuupovaaran...
Inarin järvi sanat saameksi 4155 Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri". YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana. Heikki Poroila HelMet-kirjasto
Mistä tulee palokunnissa käytettävä aamun kokoontumispaikkaa kuvaava termi "apelipaikka"? Kysyy epätietoinen 1943 Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan. Lähde: Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Vierailin Pokrovassa Kirkkonummella ja isä Hariton käytti sanaa karmikubaatti kertoessaan mitä siinä rakennuksessa on kaikkea tehty sillä välillä kun Nliitto… 1160 Valitettavasti karmikubaatin merkitys ei selvinnyt. Sanalla saattaa olla yhteyksiä venäjän kieleen. Jos jotakin selviää, lähetämme sinulle tietoa. Tuntisiko joku lukijoista tämän sanan?
Mistä tulee sana "kennel"? 2393 Suomen kieleen vakiintunut koiratarhaa merkitsevä sana "kennel" on samaa kantaa kuin esimerkiksi englannin kielen sana "kennel". Englannissa sana "kennel" tarkoittaa yksikössä koirankoppia ja monikossa "the kennels" koiratarhaa. Englantiin sana on tullut ranskan sanasta "chenil", joka puolestaan on perua vulgaarilatinan sanasta "canile". Viime kädessä sana tulee siis latinan sanasta "canis", koira. Ranskan kielessä kennel on nykyäänkin "chenile" ja italiaksi "canile". Lähteet: http://www.etymonline.com/index.php?term=kennel http://www.oxforddictionaries.com/definition/english/kennel http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-french/kennel http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-italian/kennel
Mitä sana vaha tarkoittaa? Raumalla sana esiintyy kadunnimistössä, esim. Avainvahe. Vaheet ovat Raumalla lyhyitä, päättyviä katuja, mutta mitä sana alunperin… 3417 Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Olen etsiskelemässä vanhaa ystävääni varten tietoa Viipurissa 1900-luvun alussa vietetyistä käärö-iltamista. Mistä oikein oli kysymys? 517 Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A… http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Etsin tutun ilmaisun "vellosten" oikeaa merkitystä verkosta löytämättä sitä. Ilmaisua käytetään puhuttaessa veljeksistä ja vähän kurittomista sellaisista. Onko… 2763 ”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen....
En muista laulun nimeä muistan pienen pätkän sanoista. Menee jotenkin näin. Sä tahdoit yhden illan vain, sitten muutit maailmain. Kiitos vastauksista 1133 Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Olisin tarvinnut tällaisen virren suomenkieliset sanat. There is a green hill faraway, outside a city wall. Mistä saisin ne? Kiitos! 633 Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument. Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… 3021 Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.]) Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Mitä tarkoittaa sana "pirssi". Karjalatar kirjoittaa vuoden 1899 suurtulvasta mm: "Vesi täyttää pirssit ja voimakkailla hartioillaan on se kohotellut… 3529 Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi: "vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)" Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys: "ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha". Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.