sanat

776 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mistä tulevat marjasekoitusten 'kuningatar' ja 'kuningas' nimitykset? Mikä on näiden nimitysten historia?	3864	10.6.2021	Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo: https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na… Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
Puolustusvoimissa käytetään sanaa PÄIVÄKÄSKY. Mitä se oikein tarkoittaa ja mistä se sana oikein on peräisin?	441	8.6.2021	"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja?	445	2.6.2021	Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen. Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Mistä sana vaiva ja vaivata tulevat? Miksi samaa sanaa käytetään sekä epämiellyttävän tuntemuksen aiheuttamisesta toiselle, että taikinan alustamisesta?…	505	25.5.2021	Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain. Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998. Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta...
Mikä on sanan tratta etymologia? Sanan merkitys Wikipediasta: "Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus, johon liittyy julkisuuden uhka…	637	24.5.2021	Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum. Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Mitä on hiimailu?	805	21.5.2021	ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI?	1740	19.5.2021	Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus'). Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55 Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Mistä tulee sana "amppeli" ja onko sillä ollut muita merkityksiä kuin ripustettava kukka-astia?	686	15.5.2021	Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä. Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa. (Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Ovatko sanojen merkitykset kielitoimiston sanakirjassa ensisijaisuusjärjestyksessä vai missä järjestyksessä ne ovat?	292	23.4.2021	Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin: "Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin. Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna." Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Mitä tarkoittaa sana lienne? Onko sillä jotain tekemistä pilven kanssa?	677	23.4.2021	Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta. Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä. Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4… https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mahtaisikohan löytyä jotain tietoa tuosta sanasta "mahtaisikohan". Mitenkähän tuo mahtaisi taipuilla ?	192	15.4.2021	Se on johdettu sanasta mahtaa. Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Mistä tulee sana ”uusi”?	604	14.4.2021	Suomen sana uusi on vanhaa suomalais-ugrilaista kantaa oleva sana. Se on siis samaa kantaa kuin esimerkiksi sukulaiskieliemme unkarin új, viron uus, vatjan usi tai mordvan od. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS, 2000) https://www.arcanum.hu/hu/online-kiadvanyok/Lexikonok-magyar-etimologia…
Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa?	2893	8.4.2021	Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen. Voit lukea vanhan vastauksen täältä: http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Mikä hauskahkon kuuloinen nimitys oli kirjojen kansien poistolle/kirjojen hävitykselle? Vai noinko muistelen omiani ja olen keksinyt päässäni tälle käsitteen…	851	30.3.2021	Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä".	2891	24.3.2021	Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä. Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3 Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Mikä on hihhulin lisäksi toinen suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? Kuulemma Arto Nyberg on joskus luvannut tarjota kahvin ja viinerin…	3222	15.3.2021	Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy hihhuli-sanan lisäksi toista suomen kielen sanaa, jossa on keskellä kaksi h-kirjainta. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Onko kasvin siemen sama kuin jyvä?	1109	13.3.2021	Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan siemen on siemenkasvien lisääntymis- ja leviämismuodostuma, josta kehittyy uusi yksilö. Jyvä puolestaan on vain viljakasvin siemen. Kasvitieteessä puhutaan heinäkasvin pähkylästä. Siemen on näin ollen jyvää laajempi käsite. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Sanan "rakkine" etymologia kiinnostaa. Jostain luin että kauan sitten oli maahantuotu erittäin huonolaatuisia pumppuja, tuotemerkiltään Raccine tai jotain…	749	11.3.2021	Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa. Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä.	763	24.2.2021	Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Enhän minä mutta nämä miehet Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahvilassa kysyvät - ja kun vain minulla on tämä älykännykkä - että mistä tulee, siis vaikkapa…	638	23.2.2021	Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä. Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...