| Onko teillä tarjolla äänikirjoissa saksankielisiä dekkareita? |
333 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy noin 90 nimekettä saksankielisiä dekkareita äänikirjoina. Löydät nämä äänikirjast esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita Helmet-hakuun hakusanat jännityskirjallisuus äänikirjat. Rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla saksankielisiin. Rajoittimella sijainti voit tutkia, missä kirjastoissa saksankielisiä äänikirjoja on saatavana. Voit myös tilata äänikirjoja omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Helmet ei anna vastausta tämmöisiin kysymyksiin (ainakaan mobiiliversiona): - montako kpl Helmetillä on saksankielistä materiaalia? Montako kirjaa? Mitä muuta… |
379 |
|
|
|
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä.... |
| Lainauksesta kysymys taas: Löytyykö suomennettuna Ingeborg Bachmannin lausetta, joka on käännetty ruotsiksi näin: "Vem är jag i gyllene september?" |
416 |
|
|
|
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt |
| Tarvitsisin tietoa siitä, onko seuraava J. W. Goethen runo mahdollisesti joskus suomennettu? |
353 |
|
|
|
Valitettavasti kyseisestä Johann Wolfgang von Goethen runosta ei ole suomennosta. |
| Olen keräillyt suomennoksia Friedrich Nietzschen tuotannosta, ja erityisesti yksi teos aiheuttaa kysymysmerkkejä. "Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch… |
1141 |
|
|
|
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
|
| Luimme aikoinaan lukiossa kirjaa, jossa oli lyhyitä (humoristisia?) tarinoita, joista yksi kertoi Joodok-enosta tai -sedästä. Muistelen, että kirja oli… |
561 |
|
|
|
Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/ |
| Keskellä Goethen romaania "Die Wahlverwandtschaften" on osan II luvussa 10 sisäiskertomuksena novelli. |
466 |
|
|
|
Johann Wolfgang von Goethen Vaaliheimolaisten toisen osan luvussa 10 oleva novelli on saanut otsikon Merkilliset naapurilapset.
Lähde:
Goethe, Johann Wolfgang von: Vaaliheimolaiset (suom. J. A. Hollo, Otava, 1967) |
| Etsin Johann Wolfgang von Goethen runojen suomennoksia. Erikoisesti syntymäpäiväjuhliani warten erästä suomennosta: "Wie an dem Tag, der dich der Welt… |
540 |
|
|
|
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Onko tämä Johann Wolfgang von Goethen kirjoittamaksi mainittu runo hänen käsialaansa ja missä teoksessa se on julkaistu? |
1067 |
|
|
|
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on... |
| Mistä teoksesta ja miltä sivulta seuraavat Nietzschen lainaukset mahtavat olla? |
1032 |
|
|
|
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden... |
| Olen jo pitkän ajan elämästäni etsinyt tiettyä lastenkirjaa jota tuli aina pienenä luettua. |
924 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on Ralf Butschkowin Hotakin jassua! : jotakin hassua? (2002). Alla olevista linkeistä voit lukea kuvauksen kirjasta ja näet myös sen kansikuvan.
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Hotakin jassua! : jotakin hassua? -kirjasta on valitettavasti jouduttu poistamaan. Muualla Suomessa kirjaa on saatavana, joten voit halutessasi tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430#.WmdjCmAUnSc
http://www.helmet.fi/fi-FI/... |
| Sakari Topeliuksen satuja saksan kielellä. |
706 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der... |
| Pentti Järvisen kuunnelmassa Vainaja virittää ansan soi 26 minuutin kohdalla erään rouvan kotona kappale jota olen yrittänyt etsiä vuosia. Tämä oli isoäitini… |
1184 |
|
|
|
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
|
| Thomas Mannin teoksessa "Der Zauberberg" puhutaan tuberkuloosipotilaiden käytössä olevasta, mukana kannettavasta taskusylkykupista (Taschenspucknapf), jonka… |
842 |
|
|
|
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
|
| Onko Stefan Oliverin, Moskovan enkeli, dekkari? Se on vakoojatarina. |
1207 |
|
|
|
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
|
| Onko Beethovenin "Merentyven ja onnellinen matka" -kantaatin pohjana olleita Goethen "Meeresstille" ja "Glückliche Fahrt" runoja suomennettu? Jos näin on… |
637 |
|
|
|
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
|
| Lainasin Philip Kerrin kolme kirjaa, kuuluvat Berlin noir -sarjaan: Liekit Berliinissä, Kalpea rikollinen ja Saksalainen sielunmessu. Puolisoni innostui myös… |
1055 |
|
|
|
Philip Kerriltä on toistaiseksi suomennettu vain mainitsemasi Berlin Noir -trilogia sekä jo vuonna 1999 suomeksi julkaistu Sarjamurhan filosofia, joka ei sijoitu tapahtumiltaan Berliiniin, vaan 2000-luvun Lontooseen.
Berlin Noir -trilogian Bernie Gunther esiintyy tosiaan myös yhdeksässä muussa Kerrin teoksessa, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei valitettavasti ole suomennettu.
http://www.philipkerr.org/
http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirjailija/390
https://finna.fi
|
| Nyt etsin suomennosta seuraavalle Goethen sitaatille: Where there is a great deal of light, the shadows are deeper. |
1225 |
|
|
|
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
|
| Onko saksalaisen Peter Wohllebenin kirjasta Das Geheime Leben der Bäume (Puiden salattu elämä) kaavailtu suomennosta? |
824 |
|
|
|
Peter Wohllebenin kotisivulla kerrotaan, että hänen teoksestaan Das Geheime Leben der Bäume on tulossa myös suomennos. Tarkempaa ilmestymisaikaa ei valitettavasti toistaiseksi ole tiedossa, joten kannattaa seurata esimerkiksi tiedotusvälineitä. Kansallisbibliografia Fennicaan tulee yleensä ennakkotieto, kun kirja on ilmestymässä.
http://www.peter-wohlleben.de/engl-home.html
http://www.peter-wohlleben.de/home.html
https://finna.fi
|
| Tarvitsisin Goethen Faust I:stä kohdan, jossa Faust pohtii Kaarlo Forsmanin kääntämänä näin: Jos keksisin, mi sisäisin on kaikkisuuden yhdytin. Se löytyy aika… |
804 |
|
|
|
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
|
Kysy kirjastonhoitajalta