runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2956 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1641–1660.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olin 50-luvun puolivälissä kansakoulun toisella luokalla.Esitin runon ,minkä tekijää ja alkuperää en enää muista.Olen etsinyt ilman tulosta. Runossa poika… 307 Emme ole valitettavasti tunnistaneet runoa. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Mitä suomalaisten kirjoittamia runoja löytyisi Neitsyt Maria -aiheesta? 1808 Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman  runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli  Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty: http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu  Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta. Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon  Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä: http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Asiakkaamme etsi vanhaa runoa, lorua tai tarinaa. Se kertoo Maijasta ja Petrikistä. 656 Runo Maeja ja Petrikki löytyy Kalle Väänäsen murrerunokirjasta Savolaesta sanarrieskoo (Otava, 1924).  
Etsin runoa epäonnistumisesta ja pettymyksen tunteesta. Runossa voi olla myös sinnikkyyden, sisukkuuden ja vaikeuksien voittamisen teema. Kohdeyleisö on 10… 2739 Eppu Nuotion runokirjassa Näin pienissä kengissä on runoja lapsen murheista ja huolenaiheista, ja myös runoja niistä selviämisestä.
Etsin Lassi Nummen runoa Pääsiäisyö. 745 Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla. https://finna.fi/ http://www.helmet.fi/fi-FI
Einojuhani Rautavaaran teos Adagio celeste perustuu Lassi Nummen runoon, oletettavasti kokoelmasta Kaksoiskuva (1982). Mutta mihin runoon? 607 Säveltäjän mukaan Adagio celesten herätteenä oli Kaksoiskuva-kokoelman runo Sitten, sinä yönä. https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1064.pdf
Minulla on hukassa yksi runo, jonka luulen olevan Arvo Turtiaisen kirjoittama. Äitini sitä aikoinaan runoili. Sen nimi saattaa olla Onni, mutta sekään ei ole… 801 Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Haluaisin tietää onko Aila Meriluodon ruotsinkielinen runo, joka alkaa näin: Det är alltid något som stiger över gränsen suomennettu ja mistä sen löytäisin?… 645 Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.   Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)    
Tahtoisin tietää enemmän proosalyriikasta, mahd. lukea yhden malliksi. 2567 Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym. Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta. Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet . Uudemmasta...
Immi Hellénin Hyvää huomenta Punahilkka -runo 2608 Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon). https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4 Ilona Merikoski:  "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus) SKS / Tietopalvelu
Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. 458 Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon. http://runeberg.org/topesang/c0103.html http://runeberg.org/topesang/
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta. 559 Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin  lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt  
Kenen runo? 1699 Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263). Lähde: Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)    
Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… 1636 Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä. "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista. Kun...
Onko tälle Rumin runolle/aforismille olemassa vakiintunut suomennos: “I said: what about my eyes? He said: Keep them on the road. I said: What about my passion… 1137 Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta -- - Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia - Kauppias ja papukaija - Rakkaus on musta leijona - Ruokopillin tarinoita Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta: https://finna.fi Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country= Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Luin joskus kauan sitten runon, jossa mies oli polttanut kylän tai jotain muuta vastaavaa pahuutta. Vaimo puolusti miestään viimeiseen asti. Mikä runo oli… 1371 Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään. Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla: http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/  
Löytyisikö tälle runolle tekijä. En tiedä mitään kirjoittajasta, vain tämä teksti: Kun päättyyy maallinen matkani, kun musiikki vaimenee ja valot sammuvat. Älä… 228 Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin. Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?  
Onko tämä sitaatti kirjasta Liisan seikkailut ihmemaassa? 1110 Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi. Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole. Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Asiakas kysyy, milloin Tabermann on kirjoittanut runon ”Tee sitä mihin uskot”. Ja mistä kokoelmasta tämä löytyisi? 615 Runo, tai ehkä pikemminkin aforismi löytyy Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken yhteisestä kirjasta Kuinka olla sivulta 108. Kirjaan on koottu eri henkilöiden aforismeja tai ajatuksia. Osassa on mainittu tekijä, ja oletettavasti ne , joissa tekijää ei mainita, ovat Tabermannin tai Kosken kirjoittamia.
Hannu Salaman runo Suomen Kuvalehdessä 501 Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa". Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla. Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....