| Lapsuudessani olen kuullut viehättävän kevätrunon.j osta muistan hieman; Vuokko se silmänsä aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee. Saisiko sanat… |
3282 |
|
|
|
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se... |
| Minkä arvoinen Irene Mandelin ensinmäinen runokirja? |
488 |
|
|
|
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
|
| Kenen runossa sanotaan ”päivät pistän päällytysten - paremmat ja pahemmat -päällimmäiseksi paremmat"? |
2640 |
|
|
|
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
|
| Mistä löydän Eeva Kilven runon Väkevä päivä? |
290 |
|
|
|
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
|
| Mistä Tommy Tabermannin runokokoelmasta löytyy runo, joka alkaa "Uskalla laskea olkapäät ja kyynärpäät, omasikin. Kumpia löytyy enemmän?" |
656 |
|
|
|
Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?" |
| Mikä kirja mahtaa olla, jossa on hieno munkinsyöntiin liittyvä lause: "Elämäntilanne oli sellainen että hilloa ei havaittu"? Muisteltiin Liimattaa tai Lipastia… |
313 |
|
|
|
Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta:
"-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta." |
| Haluaisin tietää, mistä kokoelmasta tai muusta julkaisusta voisin löytää Viljo Kojon runon "En tiedä muistatko mua". |
528 |
|
|
|
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt |
| Löytyykö mistään kirjasta "Kun päivä paistaa" runo tai sanat? |
1156 |
|
|
|
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Aikanaan koulun joulujuhlassa esitettiin kynttilät kädessä jouluruno. Muutama oppilas oli sitä lavalla lausumassa. Itselleni sattui tämä osuus: "Jeesus-lapsen… |
1422 |
|
|
|
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää." |
| Onko Riikka Pulkkisen kirjassa Raja esiintyvä runo hänen omansa vai kuka on tekijä? "Yhtenä päivänä irtoamme kaikesta. Tunnemme kuoleman ilman siipien alla ja… |
855 |
|
|
|
Säkeet Riikka Pulkkisen Rajan sivulla 36 ovat Tomas Tranströmerin runosta Lentolehtinen, joka sisältyy Brita Polttilan suomentamaan kokoelmaan Eläville ja kuolleille (Tammi, 1990). |
| Onkohan Ralph Waldo Emersonin runoja suomennettu? Löytyyköhän Emersonin runoja suomennettuna mistään kirjastosta? |
701 |
|
|
|
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea. |
| Kysyisin kenen runo on seuraava ( vai onko pätkä jostakin runosta) Jossain lehden runopalstallla oli merkitty Eeva Kilven runoksi, mutta olisiko Kilven. vaiko… |
524 |
|
|
|
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt. |
| Olisiko mahdollista saada Aulikki Oksasen sanat Armas Järnefeltin Kehtolauluun? |
1646 |
|
|
|
Aulikki Oksasen runo Hopeinen laulu eli sanat Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011).
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolmas sisar (Siltala, 2011) |
| Mikä runo mahtaa olla kyseessä: "Valparaison musta tuuli levittää vaahtoiset hiilisiipensä ... sinä saavut lentäen" |
829 |
|
|
|
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html |
| Etsin runoa, jossa on jotenkin näin: auringon valossa näen värähtelevän riman enkä välitä tietää olenko mennyt yli vai ali. |
744 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Tritonus (1976) ja se alkaa rivillä Kun sitten hypättyäni... Runon voi lukea myös muun muassa Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen runotar 2 (toim. Hannu Kankaanpää et al., 1990).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähde:
Saaritsa Pentti: Tritonus (1976) |
| Etsin englanninkielistä käännöstä Eino Leinon runolle Hiljaa. Löytyykö jo englanniksi käännettyä versiota jostakin julkaisusta? |
920 |
|
|
|
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon. |
| Hakusessa on loru, joka loppuu jotenkin "pienelle suurta voi olla kuperkeikka". On saattanut oli jossakin oppikirjassa. Mikä runo voisi olla kyseessä? |
863 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet tätä lorua. Tuntisiko joku lukijoista sen? |
| Onko tämä PÄR LAGERKVIST runo käännetty suomeksi? Tarvitsen kuolinilmoitusta varten. Så var Du en länk till en tid som var. En epok, sedan länge förliden. Med… |
1100 |
|
|
|
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country= |
| Kuinka vanha on loru, jossa sanotaan muun muassa, että "piu pau papin kello" ja "Markkulan Heikin hevosen kello". Ja mistä tämä Heikki Markkula on siihen… |
2327 |
|
|
|
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis... |
| Mistä Eeva-Liisa Mannerin runosta/kokoelmasta on näin alkava runo Ylösnoussutta Kristusta luulivat naiset puutarhuriksi. |
489 |
|
|
|
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance |
Kysy kirjastonhoitajalta