runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2957 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1521–1540.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö tietoa vanhasta kevätrunosta, alkaa sanoilla : Nyt kevät on ja luonto herää, kielokin jo tekee terää... Tuttavani, ikä 104 v., lausui… 1326 Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin: Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156) Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Kysyisin vinkkejä kauniista suomenkielisestä runosta tyttärentyttäreni 1-vuotis synttäri kuvakirjaan. Aale Tynnin runo joka alkaa "Sivelen armaita kasvojasi… 554 Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.                                 
Etsinnässä lasten joulukirja, jonka tekstinä on Tonttu-laulun sanat. (Pakkasyö on ja leiskuen...) Ei siis mikään laulukirja, vaan lasten kuvakirja. Mikähän… 1390 Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .." Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg. Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista. http://www.helmet.fi/fi-FI  
Runo Vastavirtainen akka 383 Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Kysyisin, mikä on jouluruno, jossa tyttö (olikohan nimi Liisa) kertoo kissalle äidin joululahjasta joka on suuri salaisuus? Runo loppuu siihen, että joku… 989 Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!". Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia) Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997) Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Kenen tekemän ja mikä runo oli kyseessä minkä Vesku Loiri esitti kerra tv.ssä? 1104 Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista  (ks. linkit alla). http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x… http://www.gutenberg.org/ebooks/14774  
Kenen kirjoittama runo nimeltä Mennyt-jäänyt? Haluaisin etsiä k.o kirjan ja kirjoittaa sanat siitä muistiin. 374 Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä. Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään." 1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Diogenes: etsin ihmistä. Suomalainen runo. sanat, pls. 902 Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta? https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country= Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Löysin mummoni runoarkistoista seuraavan runonpätkän: ”Sytytän liekin merkiksi pimeyteen. Saavuthan, Jeesus, valoksi sydämeen. Keskelle roudan lämpösi… 520 Valitettavasti en onnistunut jäljittämään näiden säkeiden alkuperää. Ehkäpä joku lukijoistamme tuntisi tekstin ja osaisi auttaa.
Kenen runossa on jae: tuli syksy, satoi lumen, lehmät vietiin navettaan. Sontiainen mielipuoli nauroi hurjaa nauruaan. 686 Kysymyksen runosäe näyttää jonkinlaiselta muunnelmalta sittemmin Pallena tunnetuksi tulleen nuoren Reino Hirvisepän koulunsa lehteen 20-luvulla kirjoittamasta "lyyrisnaturalistisesta tieteisrunoelmasta" Sonetti sontiaiselle, "ajatellut ja runoluomukseksi sommitellut Hieroglyphus Petterquist, hyönteisrunoilija": Suruissansa sontiainen / lehmää laihaa katseli. / - Vieläköhän elonkorjuu / tästä koskaan joutuvi! Kului kesä, syksy saapui, / sontiainen vanheni. / Mutta lehmän uumenissa / vitkaan vilja mämmehti. Tuli talvi tuiskupäinen, / veivät raavaan navettaan. / Sontiainen - mielipuoli - / nauroi hurjaa nauruaan. (Lähde: Reino Hirviseppä, Kuin vierivä virta. WSOY, 1975, s. 218) Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hirviseppä...
Mistä löytyisi sellainen runo, josta muistan vain pätkiä. Nimi on ehkä Taivaan portti. "Ei voi suuremmaksi taivaan portti tulla, täytyy pienemmäksi tulla… 789 Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978). Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
Lorenzo Runebergin runo vanhuudesta? 362 Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Missä Lassi Nummen kokoelmassa on runo, joka päättyy (ainakin suurinpiirtein): "ja maailman kaikki rakkaus hiljaa laulaen seisoo majani ovella"? 448 Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009). Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla. http://www.helmet.fi/fi-FI  
Kuka on kirjoittanut joulurunon, joka alkaa sanoilla Täällä minä tahtoisin jouluni viettää (kertoo metsästä)? Mistä runo löytyisi? 493 Lastenkirjainstituutin kirjaston avulla löytyi vastaus runokysymykseen. Kulkurin kirkko : Minä tahdon viettää jouluni juuri täällä, ulkona salolla.... (s. 86-87) löytyy seuraavasta kokoelmasta: Lapsuuden joulu 2 : kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Kirjayhtymä, 1980. - 263 s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-26-1988-1 sid. Lähdetiedon mukaan runo on julkaistu alun perin kokoelmassa Suomalaista urheilurunoa (1958).
Mistä saisin luettelon Suomessa 2010-luvulla julkaistusta runoudesta? Mistä saisin luettelon 2010-luvulla kirjoitetusta, Suomessa ilmestyneestä runoudesta? 291 Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa. 2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset. Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä...
Runo, jossa puhutaan surullisen tai väsyneen näköisistä jaloista parturissa 663 Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja. Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Mistä Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman ensimmäinen runo: ”Ihalempi” kertoo? Onko tyttö tehnyt jotain metsässä, mitä runon lopetus tarkoittaa, miksi hiidet… 1351 "Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
Kenen runosta tämä alku on? "Kun ruusut versoavat sydämestäsi, muutut itsekin ruusuksi. Kun satakielet laulavat sielussasi olet itsekin satakieli." 240 Runo löytyy  muutamilta muistorunosivustoilta, mutta vailla mainintaa tekijästä. Emme valitettavasti saaneet selville runon kirjoittajaa.
Kenen runossa on sanat: "elämämme viivat ovat erilaiset kuin puun ja vuorien rajat?" 212 Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi runoa.
Onko Josif Stalin julkaissut runoteoksia ja onko niitä mahdollisesti suomennettu? 878 Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...