| Onko Martin Gult kirjoittanut runon Reimsin enkeli? |
354 |
|
|
|
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi. |
| Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… |
1086 |
|
|
|
Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla." |
| Bertolt Brechtin runoja ovat suomentaneet ainakin Brita Polttila, Elvi Sinervo ja Arvo Turtiainen. Polttilan käännökset ovat minulle tuttuja kirjasta Bertolt… |
894 |
|
|
|
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan... |
| Tarvitsen pienen runon oravasta, lapsille, ruotsiksi. Olisiko Lennart Hellsingillä jotain nasevaa? Tai jokin suomenruotsalainen? Tarvitsisin viimeistään… |
690 |
|
|
|
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa... |
| Onko Brontën sisarusten Poems-runokokoelmaa suomennettu ja onko sitä mahdollisesti lainattavissa jossakin kirjastossa? Tai onko runoja suomennettuja jossakin… |
691 |
|
|
|
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987. |
| Hetkellä kun yönkehä kaikaa aamutuuleen,kun unilaulu herää tyyneen sointuun, saapuu hyvä haltija ja avaa oven, sen takana aukeaa vihreä maa....... |
263 |
|
|
|
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään. |
| Kenen runo ja millainen: Pääskynen ja pääskysenpoika? |
833 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä. |
| Minä(kin) etsin suomennosta Robert Burnsin runoon A red red rose. Onko mahdollista saada se? |
348 |
|
|
|
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Lauri Pohjanpään ihana runo, joka kuvaa kauniisti koivuja. |
1586 |
|
|
|
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 |
| Kenen runo alkaa sanoilla Olin kaikkialla mä vieras mies -joka paikasta halusin paeta pois. Mihin ikinä pakeninkin olin sielläkin vieras mies... |
780 |
|
|
|
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
|
| Haluaisin löytää runon Mirjami Lähteenkorva "poika ja kynttilä" |
854 |
|
|
|
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000). |
| Etsin Pentti Saarikosken tekstiä, jonka muistan 70-luvulta Kauneus ja Terveys -lehdestä. Muistan hatarasti näin: ”Mitään muuta iloa kuin sinä minulla ei ole… |
305 |
|
|
|
Muisteltu Saarikosken teksti on Kauneus ja terveys -lehden numerossa 1/1970 julkaistu runo Vähän ennen lapseni syntymää. |
| Keitä olivat Puolan paanit Eino Leinon runossa Sotaretki? |
529 |
|
|
|
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit |
| Onko Victor Hugon runoa La Conscience suomennettu? Tarvitsisin siitä lopun: Et qu'on eut sur son front fermé le souterrain, L'oeil était dans la tombe et… |
272 |
|
|
|
Hugon lyriikasta on suomennettu vain joitakin yksittäisiä runoja, eikä La consicence valitettavasti näytä tähän harvalukuiseen joukkoon kuuluvan. |
| Kuka on kirjoittanut runon, josta osa kuuluu näin: Onni on tuokio, ei luokse se jää, vain pieninä hetkinä kimmeltää. - - - Onni on Jumalan kauneutta, onni on… |
559 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta! |
| Mitä on "johdantaan joutuminen"? |
828 |
|
|
|
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan... |
| Oli muuan Jooseppi kirvesmies, oli siellä missä me muutkin. Miten runo alkaa ja jatkuu, mikänimi, kuka kirjoittanut? |
1380 |
|
|
|
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Kenen tekemä runonpätkä on alla ja millainen runo on kokonaisuudessaan: Ah, karvas kallis nuoruus, myrskyn mennen on turha meren viemää vaikertaa. Kun haudat… |
408 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi. |
| Haluaisin tietää,millaisessa elämätilanteessa V.A.Koskenniemi kirjotti sanat lauluun "Minä laulan sun iltasi tähtihin.." Oliko hänellä joku täkeä ihmissuhde,… |
2218 |
|
|
|
Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut... |
| Löytyykö runoa, jossa on seuraavat säkeet: Anna anteeksi, kuuletko?/Rakasta minua, kuuletko?/Vaikka vain unessa!/Vaikka vain unessa! |
525 |
|
|
|
Hei!
Kyseessä on Jevgeni Jevtusenkon runo "Nuku rakkaani...". Runo löytyy ainakin Jevtusenkon teoksesta Runoni (Kirjayhtymä 1984). Teoksen runot ovat ilmestyneet Neuvostoliitossa 1952-1972. Kyseinen teos löytyy Nurmijärven kirjaston kokoelmasta, joten voit käydä kysymässä kirjaa kirjastosta. |