runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2925 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1721–1740.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin lähdettä alla olevalle hyvin käytetylle äitienpäivävärssylle. Kukakohan sen on kirjoittanut / kääntänyt: Äiti lohduttaa sadesäällä,
 äiti lohduttaa, kun… 767 Runo on varmaan peräisin äitienpäiväkortista, siis jonkun nimettömän korttitaiteilijan runoilema. Ainut tekijämerkintä, jonka löysin on "tuntematon"
Vaarini sisko lausui aikoinaan runoa, jonka nyt haluaisin löytää, kun eivät kummatkaan ole enää elossa. Muistelen, että se alkoi näin: Kevättä ilmassa,… 733 Tuota runoa ei siteerattujen sanojen perusteella valitettavasti löytynyt. Kielellisen ilmaisun perusteella kyse tuskin on varsinaisesta kirjallisesta (eli esim. jossain runokokoelmassa julkaistusta) tekstistä, jolloin mahdollisuudet sen jäljittämiseen ovat häviävän pienet. Jos joku tunnistaa tekstin, niin toivon mukaan jakaa tietonsa.
Asiakkaani haluaisi tietää miten menee runo Pikku Pekka housut sai ....riks raks...jne ja kuka sen on tehnyt? Olen etsinyt kaikki aapiset, lasten runo- ja… 1411 Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8). Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Kirjastonhoitaja: Mistä kokoelmasta löytäisin Ann Thorpen runoja suomennettuina. Erityisesti hänen runonsa "Usko" kosketti minua. 559 Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Etsin runoa, joka kertoisi 1930-luvun pula-ajasta. 721 Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44). Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277). Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .
Muistelen että kouluaikana äidinkielen tunnilla opettaja olisi maininnut kaunokirjallisesta teoksesta, missä kerrotaan kuinka useampi latu meni rinnakkain… 797 Kollegani tiesivät kertoa, että etsimäsi teos saattaisi olla V.A. Koskenniemen runo Latuja lumessa: ”Kuus latua itää kohti vei, yks takaisin…”. Runon voi nähdä esimerkkinä jääräpäisestä toiminnasta, mutta se tuskin oli useita isänmaallisia runoja kirjoittaneen Koskenniemen tarkoitus. Runo on epäilemättä tarkoitettu vertauskuvalliseksi: kaikki eivät palaa sodasta. Vuonna 1885 syntynyt Koskenniemi ei tietenkään itse enää osallistunut sotaan, ja niinpä häntä onkin joskus syytetty runon epärealistisuudesta (eihän umpihangessa hiihdetä rinnakkain, vaan peräkkäin). Runo sisältyy kokoelmaan Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (WSOY, 1940). http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Olen jäämässä eläkkeelle ja haluaisin laittaa viimeisenä työpäivänäni työkavereilleni viestin, jossa on jokin tilanteeseen sopiva runo. Olen lukenut joitakin… 27230 Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville. Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Mistä mahdollisesti koulukirjasta on teksti "Karta lapsi valhetta, puhu aina totta. Leikissä ja todessa puhu aina totta"? Voi olla, että runo on pidempikin… 1137 Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista: Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen). Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Löytyisikö T.S. Eliotin Waste Landin (Autio Maa) runolle suomennosta? Tarvitsisin seuraavaa kohtaa, 1. osan 4. säkeestä: "Unreal City, Under the brown fog of… 1704 Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85. Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Onko Kari Hotakaisen vuonna 1987 julkaiseman runon nimi Häväistyslaulu vai Häväistyskirjoitus? 1980 Runon nimi on Häväistyskirjoitus.
Tässä kaksi runoa, joiden tekijän nimeen haluaisin varmistuksen: "Se ihminen elää, ken taistelee ja pyrkii korkeaan määrään. Ken kivistä polkua ponnistelee… 2367 Tein lukuisia nettihakuja kyseisten runojen tiimoilta. Tarkastin tilanteen myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta. Valitettavasti en onnistunut varmentamaan runojen tekijää. Kummastakin runosta löytyi kuitenkin mainintoja internetissä. "Se ihminen elää" -runo mainittiin eräässä blogissa, jonka mukaan runoa on siteerannut lotta Esteri Hiltunen jo elokuussa 1942. On mahdollista mutta epätodennäköistä, että runo olisi Hiltusen laatima. "Hetken helmistä" -runo mainittiin useislla onnentoivotuksia ja värssyjä sisältävillä nettisivustoilla. Eräällä keskustelupalstalla runon kerrottiin olevan Helmet.fi-tietokannastakin löytyvässä Leena Järvenpään kirjoittamassa kirjassa "Muistoa minulta pyysit". On jälleen epävarmaa, onko runo mainitun...
Löytyisikö jatkoa seuraavaan runoon, joka alkaa näin: Kissa katinpoika kerran pyrki arvoon suuren herran Saappaat teetti suutarissa takin räätälissä jatko?… 614 Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta: Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää, Jotain Aarteiden kirja 1:stä, Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino, Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut, tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin... Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa. Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Suren sitä, että Viktor Rydbergin klassikkorunoa 'Tomten' ei ole enää suomeksi saatavissa Valter Juvan suomentamana ja Martta Wendelinin ihanasti kuvittamana… 1393 Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti. Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks, – mihin niin? Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa! Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Löytyykö Savon Sanomista sellaisen henkilön kuin Pekka Ullgren runoja. Vuosilukuja en tiedä mutta ovat luultavasti sotien kahtapuolen. 734 Tiedustelit Pekka Ullgrenin runoja Savon Sanomissa. Kysäisin asiaa Savon sanoomien arkistosta ja arkistonhoitaja Anja Hirvonen sieltä vastasi seuraavaa: "Valitettavasti meillä ei ole arkistoa tuolta ajalta muuta kuin mikrofilmit ja sidotut vuosikerrat. Niistä emme voi etsiä asiakkaille mitään, varsinkaan noin pitkillä aikarajoilla." Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta löytyy myös Savon Sanomien mikrofilmit. Niitä voi käydä tutkimassa itse (jos Sinulla on siihen mahdollisuus) jos ei, niin kenties Kansalliskirjaston kaukopalvelu voisi auttaa. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopa…
Näkö- ja liikuntarajoitteinen asiakkaamme haluaa tietyn runon lähetettäväksi sähköpostiinsa. Runo löytyy kirjastosta olevasta kirjasta, mutta asiakkaalla on… 516 Et riko lakia. Tekijänoikeuslain 12§:n toisen momentin mukaan asiakas voi teettää itselleen kopion yksityistä käyttöä varten ulkopuolisella, kunhan kyseessä ei ole elokuva tai musiikki. Runon voi siten toimittaa asiakkaan pyynnöstä hänelle sähköpostiviestinä (itse naputeltuna) tai kuvaksi/PDF-tiedostoksi digitoituna liitteenä. Heikki Poroila 12.10.2011
Tiedän, että runoa/sen käännöstä ei saa siteerata mainoksessa, mutta miten on joulutervehdyksen laita? Saanko käyttää yli 70 vuotta vanhan runon alle säkeistön… 1612 Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan. Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta. Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on...
Mistä kirjasta löytäisin parhaan suomenkielisen käännöksen Rumin runosta 1300-luvulta, joka alkaa "Mieli/ihmisyys on kuin majatalo"? Netissä liikkuu eri… 5404 Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta. Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi. (http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house) The Guest House This being human is a guest house. Every morning a new arrival. A joy, a depression, a meanness, some momentary awareness comes as an unexpected visitor. Welcome and entertain them all! Even if they’re a crowd of sorrows, who violently sweep your house empty of its furniture, still, treat each guest honorably. He may be clearing you out for some new delight. The dark thought, the shame, the malice, meet them at the door...
Löytyisiköhän jostain runoa apteekista tai apteekkarista? 1560 Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa: Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003) Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000) Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa et-lehti, runoarkisto internetissä http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0 Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta, https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Onko Tommy Tabermannin runoja käännetty japaniksi? 414 FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN). Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Mikä laulu/runo alkaa sanoilla "Lähtekäämme matkaan sarastuksen leimuava profeetta" ja kenen kirjoittamasta tekstistä on kyse. 1230 Ikävä kyllä tätä runoa tai laulua ei ole tunnistettu. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?