| Lasten runo- ja lorukokoelmassa Pikku pegasos on Martti Haavion Laulu nukkumatista -runo. ( Laulu Sininen uni) Aloin laulaa lapselleni siitä sanoja luntaten,… |
5052 |
|
|
|
Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm
Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö".
Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
|
| Löytyykö suomennosta Tchaikovskyn lauluun Satakieli, Pushkinin runo? |
1331 |
|
|
|
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
|
| Mikä runo alkaa: one doubt is to hate.. |
806 |
|
|
|
Valitettavasti runoa ei ole ainakaan vielä löytynyt. Muistaisiko joku lukijoistamme sen?
|
| Mitä tarkoittavat kirjaimellisesti Saarijärven Paavo-runossa seuraavat sanat: sitkaimmiten, tähkäpää, perkas, silkko?Kiitos. |
13594 |
|
|
|
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää... |
| Haluaisin Lauri Pohjanpään runon Vuorisaarnan edessä. |
1072 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
|
| Onko Nils Ferlinin runoa Seans suomennettu? Runo alkaa "Sakta från drunknade världar / ock djup som ingen knäppt av...". Linkki maailman runouteen … |
913 |
|
|
|
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
|
| Pätkiä runosta: Pyhä Pietari, muutti eukon palokärjeksi ja huutaa lopun ikäänsä metsässä. Poika pyytää vetta emännältä, joka oli paistamassa leipää, "Nous… |
1336 |
|
|
|
Runo on varmaan Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy Pohjanpään Valituista runoista ja kirjasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 s. 76-77.
|
| Tahtoisin löytää runon joka kertoo kuinka ihmiset lähtevät pirteistään ulos toukokuun koittaessa. Voi olla Aale Tynnin runo, mutta en ole ihan varma. Kiitos! |
822 |
|
|
|
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?
|
| 1) Onko John Keatsin runoa "Happy is England" suomennettu? Minua kiinnostavat seuraavat säkeet: "Happy is England, sweet her artless daughters; Enough their… |
1394 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen... |
| Minulla oli ongelmana, että luulin hukanneeni Lars Huldenin runon Vuoden pimein yö. Kirjastonhoitaja ystävällisesti etsi tämän minulle ja sain vastauksen… |
1733 |
|
|
|
Etsitty Lars Huldénin runo on Syksy, kotona -sarjaan kuuluva Joulukuun yö (alunperin kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok, 1987). Pentti Saaritsan suomennos siitä on mukana Huldén-valikoimissa Taivas tummuu, mutta valkoisiin pilviin osuu valo : runoja vuosilta 1975-1987 (WSOY, 1991) ja Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (WSOY, 2006).
|
| Onko tietoa kenen runoilijan runossa on lause: "ei teistä ole nyt minulle" |
998 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
|
| Tunteeko kukaan runoa oravanpojasta? Olisikohan tekijä Immi Hellen. "Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa, pitkät sen korvat ja pörröinen häntä… |
6139 |
|
|
|
Runo on Hilja Haahden Oravasatu. Se löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja.
|
| Etsin suomeksi Blaken runoja. Missä kirjoissa on? |
1820 |
|
|
|
Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta kertoo, että William Blaken runojen suomennoksia löytyy useista teoksista. Teoksessa ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1957; useita laitoksia) on neljä runoa, teoksessa ”Kuu kultainen terälehti” (Otava, 2008) kolme, teoksessa ”Maailman runosydän” (WSOY, 1998) kolme ja teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933) kaksi. Yksittäisiä Blaken runoja on ilmestynyt kirjoissa ”Rakkaudellasi hellytät” (Kirjaneliö, 1980), ”Runon pursi” (WSOY, 1934), ”Tämän runon haluaisin kuulla 3” (Tammi, 2000) ja ”Veri ja kulta” (Otava, 1954). Osa runoista on ilmestynyt useammassa teoksessa.... |
| Yritän etsiä Ilkka Kylävaaran runoa Prinsessa. miten saisin selville, missä teoksessa se on julkaistu? |
1589 |
|
|
|
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
|
| Tänään kysyttiin, kenen kirjoittama on runo Surulla on aikansa. Runo alkaa sanoilla On toki hyvä muistuttaa. Tämä runo on ollut Runoraadissa tänä syksynä. |
2183 |
|
|
|
Surulla on aikansa -runon on kirjoittanut Hanna Ekola. Se löytyy esimerkiksi hänen kirjastaan Otan osaa (Sley-kirjat, 1996).
|
| Etsin teksiä jossa mies menee taivaan portille raskaan ristin kanssa ja haluaa vaihtaa sen kevyempään. Päivän ajan mies etsii kevyempää ristiä, mutta ei löydä… |
1582 |
|
|
|
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
|
| Missä runossa sanotaan "olen nähnyt silmät, jotka ovat nähneet silmät" ja Stalinin ja krokotiilin? |
1100 |
|
|
|
Runo on Paavo Haavikon ja alkaa "Minä olen nähnyt silmät jotka ovat nähneet miehen jonka silmät ovat nähneet silmät." Stalin ja krokotiili esiintyvät myös runossa.
Runo löytyy Haavikon kokoelmista Runot 1949-1974 (1975) ja Tyrannin ylistys: runot 1970-1981 (1994). Molemmat kokoelmat voi lainata Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi/
|
| Onko William Wordsworthin runoa "Daffodils" suomennettu? Tarvitsisin seuraavien säkeiden (runon alku) suomennoksen: "I wandered lonely as a cloud That floats… |
3058 |
|
|
|
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin... |
| Onkohan Alfred Lord Tennysonin Lady of Shalott -runoelmaa suomennettu? Etsin suomeksi osan II kahta ensimmäistä riviä: "PART II There she weaves by night and… |
2376 |
|
|
|
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
|
| Seuraava Shelleyn sitaatti on sonetista "Political Greatness". Onko se suomennettu? Mistä se löytyy? Kuka on suomentaja? Man who man would be, Must rule the… |
1045 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|