Muistelen lapsuudesta erästä kirjaa. Kirjassa pohdittiin selvittämättömiä tapauksia ja muita uskomattomia historian tapauksia. |
79 |
|
|
|
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen. |
Montako ihmistä maailmassa kuolee päivittäin henkirikoksen uhrina? |
248 |
|
|
|
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate. |
Hätävarjelun liioittelu? |
251 |
|
|
|
Opuslex.fi kertoo: "Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista."
Opuslex on Suomen kattavin itsenäisten asianajotoimistojen verkosto.
Finlex:
4 § (13.6.2003/515)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun... |
Onko missään maassa käytetty tekoälyä huume- ja väkivaltarikoksia selvitettäessä "seulomaan" puheluhistoriaa ja aiempaa rikoshistoriaa mahdollisten epäiltyjen… |
97 |
|
|
|
Tekoälyä on yritetty käyttää ainakin Isossa-Britanniassa vakavien rikosten ennakointiin. Kokeilu kuitenkin epäonnistui.
Ks. Wired-lehti: https://www.wired.co.uk/article/police-violence-prediction-ndas |
Missä vaiheessa rikoksen suunnittelu muuttuu rikokseksi? |
803 |
|
|
|
Rikoksen valmistelun rangaistavuudesta säädetään Suomen rikoslaissa. Joukkotuhonnan, hyökkäysrikoksen, valtiopetoksen, yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, salakuuntelun tai salakatselun, panttivangin ottamisen, törkeän ryöstön, rahanväärennyksen, maksuvälinepetoksen, huumausainerikoksen, yleisvaarallisen rikoksen tai terroristisen rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Kunkin rikoksen kohdalla on määritelty ne seikat, jotka katsotaan rikoksen valmisteluksi. Rikoslaki on luettavissa Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Jotta henkilö voidaan tuomita rikoksen valmistelusta, täytyy hänen aikeensa voida näyttää toteen. Rikosuhripäivystyksen... |
Miksi osan rikoksesta tuomittujen nimet julkaistaan lehdissä ja osan ei ? |
1294 |
|
|
|
Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri... |
Pohjolan Poliisi kertoo - vuoden 1983 kirjassa on historiallisia rikostapauksia -osiossa "Kuolema erakkotilalla" -niminen rikostarina. Kirjasarjassa on… |
253 |
|
|
|
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista ja jos se eteni... |
Miksi Suomessa talousrikoksista saa paljon ankarampia vankeusrangaistuksia kuin henkirikoksista? |
431 |
|
|
|
Tällaista tietoa emme löytäneet. Sekä talous- että henkirikoksia ja niistä määrättyjä rangaistuksia on monenlaisia, eikä niiden vertaaminen ole yksinkertaista. Asiaan voi perehtyä Hannu Niemen toimittamassa selvityksessä Seuraamusjärjestelmä 2018: kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa (Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain -selvitys alkaa sivulta 95:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309651/Katsauksia_38_S…
|
Kuinka moni suomalainen on saanut tuomion (oikeuden antama tuomio) jostain rikoksesta? |
978 |
|
|
|
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella. |
Kyllikki Saaren murhamysteerin epäillyt |
259 |
|
|
|
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä... |
Miksi uutismuoto "espoolaismies" käyttänyt 50 tyttöä hyväkseen? Se loukkaa kaikkia kunnollisia espoolaismiehiä. Miksi ei voida sanoa "ulkomaalaistaustainen,… |
387 |
|
|
|
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun.... |
Miksi rikoksia tehdään? Mitkä ovat yleisimmät syyt? |
1662 |
|
|
|
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia... |
Missä suomen vankiloista vankeja työskentelee vankilan toimesta vankilaan kuulumattomalla taholla ja maksetaanko näihin töihin osallistuville vangeille käypää… |
213 |
|
|
|
Asiaa kannattaa varmaankin tiedustella suoraan Rikosseuraamuslaitokselta. Tässä yhteystiedot:
https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/yhteystiedot.html |
Onko jotakin lähdettä josta selviää rattijuopumuksista, huumekaupoista tai -käytöstä kiinnijääneet suomalaiset artistit? |
173 |
|
|
|
Mitään sen kummempaa listaa ei ole saatavilla. Google ehkä tietää uutisissa esiintyneet nimet. |
Mikä on varkauden ja törkeän varkauden raja rahallisesti (yleensä, rangaistavuuteen vaikuttaa toki muitakin tekijöitä kun varastettu rahasumma)? |
1557 |
|
|
|
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin arvokkaan... |
Olisiko teillä suositella joitain hyviä true crime -kirjoja, mielellään ei kovin vanhoista ajoista kertovia? |
1378 |
|
|
|
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,... |
Kuinka monta prosenttia elossa olevista suomalaisista on tuomittu rikoksesta? Kuinka monta prosenttia nykyisistä kansanedustajista on tuomittu rikoksesta? |
1821 |
|
|
|
Nykyisistä kansanedustajista 21 näyttäisi olevan tuomittu rikoksesta, eli 200 edustajasta noin 10%. Alla linkit Turun sanomien juttuun vuodelta 2011 ja Wikipedia-artikkeliin liittyen asiaan. Vuoden 2011 jälkeenhän on ollut muun muassa vaalirahatuomioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedus…
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/218445/Eduskunnassa+istuu++16+rikokses…
Ensimmäiseen kysymykseenne tuomituista suomalaisista en validia tilastoa löytänyt. Katsoin suomen tilastollisesta vuosikirjasta sekä rikollisuustilanne vuosikirjasta, mutta niistä en tietoa löytänyt. Myöskään googlettelu ei apua tuonut. Asiassa voisi ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen:
http://tilastokeskus.fi/org/yhteystiedot/index.html
Linkin... |
Löytyisikö tietoa siitä, missä "Komisario Koskinen" -kirjassa (Seppo Jokinen) Koskinen selvittää rikosta Mänttä-Vilppula- suunnalla? |
1608 |
|
|
|
Hei! Komisario Koskinen selvittelee rikosta Mänttä-Vilppulassa Seppo Jokisen kirjassa "Vihan sukua" (2013).
|
Haluaisin tietää onko olemassa täydellistä luetteloa (mieluiten netissä) englannissa 1700-luvulla käytössä olleesta Bloody Code lain rikoksista (joita oli yli… |
858 |
|
|
|
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://helka.linneanet.fihttp://kvk.ubka.... |
Pidin kovasti Leonie Swannin lammasdekkareista ja Spencer Quinnin Nuuskijatutkimuksista. Kysyisinkin, löytyykö kirjastosta muita dekkareita (suomeksi tai… |
1756 |
|
|
|
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja... |