ravinto

38 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten valmistan pettuleipä jauhoja? 52 Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja 
Mitkä ovat proteiinipitoisimmat hedelmät ja vihannekset? 102 Luotettava lähde ravintoarvojen tutkimiseen on Fineli – terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Finelissä on mahdollista tutkia tietyn ruokatyypin – kuten hedelmien tai vihannesten – haluttua ravintoarvoa – kuten proteiini – suuruusjärjestyksessä.Tässä näkyy finelin listaamien hedelmien proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy hedelmiä kuten avokado, guava ja passiohedelmä.Tässä puolestaan näkyy finelin listaamien vihannesten proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy vihanneksia kuten soijapapu, linssit, pavut ja kikherne.https://fineli.fi/fineli/fi/index
Ovatko pekaanipähkinät kasvikunnan rasvaisinta ravintoa? 97 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvässä Fineli-tietopankissa voi vertailla erilaisten elintarvikkeiden koostumuksia. Tietopankin mukaan pekaanipähkinää (sadassa grammassa 72.0 g rasvaa)  rasvaisempi on macadamiapähkinä eli australianpähkinä (75.8 g). Jos otetaan huomioon kasvikunnasta saadut jalosteet, niin kasviöljythän ovat 100-prosenttista rasvaa. Lähteet: Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index 
Lainasin kirjastosta tänä tai viime vuonna suomalaisen lääkärin kirjoittaman kirjan ravintolisistä, miten niitä on tutkittu ja mitkä niistä tutkitusti ja… 108 Voisiko teos olla joku näistä: Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät : tunnista tarpeesi, valitse viisaasti / Laatikainen, Reijo, kirjoittaja. Helsinki : Kirjapaja, [2021] Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta] Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Lihottaako iltasyöminen sinänsä vai ratkaiseeko vuorokauden aikana saatu energian kokonaismäärä? Ymmärtääkseni ihminen kuluttaa levossa yllättävän paljon… 257 Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia. Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään. Ihminen kuluttaa...
Riittävätkö kotimaiset kasvikset, hedelmät ja marjat kattamaan kaiken tarvittavan kasviperäisen vitamiin-i ja mineraalitarpeen ravinnossamme? 204 Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista." Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Mikä on yleisen terveyden, verisuonten ja sydämen terveyden kannalta paras ja terveellisin vaihtoehto, jos elintarvikkeella ei ole sydänmerkkiä: vähemmän… 269 Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella. Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen. Sydänliitto...
Omko missään arviota kuinka suuren osan maapallon ravintotuotannosta syö lemmikkieläimet? 186 Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.  Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta. https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of… The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/...
Tässä erikoinen (ja ehkä hiukan iljettävä) kysymys. Voiko saada syövän syömällä syöpään kuolleen eläimen lihaa? 334 Tästä emme löytäneet tietoa. Ruokaviraston sivuilla kerrotaan mm. että teurastettavan eläimen "Ante mortem -tarkastuksella varmistetaan, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava. Ante mortem -tarkastuksessa virkaeläinlääkäri tutkii muun muassa sairastaako eläin tarttuvaa eläintautia, eläimistä ihmisiin tarttuvaa tautia tai onko eläimellä jokin muu sellainen sairaus tai tartunta, joka tekee lihasta elintarvikkeeksi kelpaamatonta." Eli sairaan eläimen lihan ei pitäisi päätyä ravinnoksi lainkaan.  Ruokaviraston sivu löytyy alta:  https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/teurastus/lihantarkastus/elavan-elaimen-tarkastus/
Mitä kärpäset haluavat ihmisestä? 570 Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä. Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Olen nähnyt videon kovakuoriaisesta joka syö itseäään hiukan isompia sammakoita. Mikä tällainen kuoriainen on? 252 Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina. Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016 Amphibian - Adult Epomis interaction
Muutama vuosi sitten kesällä näin pihallani hepokatin nurmikolla ja istahdin katsomaan sitä. Jonkin ajan päästä sen lähelle laskeutui vaaksiainen ja hepokatti… 411 Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä. https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/ https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
Taannoin keskusteltiin maidosta kouluissa ja päiväkodeissa eikä sivuttu millään tavoin luomumaitotuotantoa. Lasketaanko luomumaidon hiilijalanjälkeen plussana… 205 Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin: https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019): https://www.theseus.fi/handle/10024/161549      
Miten Suomaiset hämähäkit syövät hiiren? 346 En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta. Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Mitä sammakon POIKASET eli nuijapäät syövät? 1622 Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin. Lähde:Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Tarkoitan suurpedolla että oliko kalaliskoja jotka saalistivat toisia merimatelioita? 226 Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.  https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas  https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm
Täälä Reisjärven kirkonkylän kävelytiellä näkee sateisina aikoina paljon kotiloita. Noh olen äskettäin huomannut että kotilot näyttäisivät havittelevat… 347 Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä. Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Mistä kirjasta/julkaisusta löytyisi tietoja mistä ruoka-annoksista koostuivat punavankien päivittäiset ateriat esimerkiksi Tammisaaren vankileirillä 1918 ja… 876 Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos: Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka. Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011 ISBN 978-952-492-459-7. http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=115872 Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä...
Millaisia teoksia teillä olisi ravintolisistä/terveellisestä ravinnosta? Suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoittamia (esim. Juhana Harjun kaltaisia… 655 Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä. - Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. - Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen - Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta] - Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen - Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia - Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Syökö kettu jyrsiöitä? 1447 Kyllä syö. Ketun ravintoa ovat pienten jyrsijöiden lisäksi, marjat, linnut, munat ja haaskat. Tietoa vaikkapa näiltä sivuilta: http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/elaimet.html http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239