paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
216 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa sana ; MUSKO 1727 Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa. Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän. Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Nettisääennusteessa haku Tampere tuotti yllättäen myös "Tampereensaari". Sellainen näyttää olevan kartoissa Pielaveden suunnalla Savossa, mutta miten tällainen… 1361 Hei! Syytä siihen, miksi pieni pohjois-savolainen saari nimeltä Tampereensaari esiintyy esim. Forecan sääpalvelussa, en löytänyt. Arvelen, että esim. mainittu Foreca käyttää paikallissääennusteissaan Suomen karttapohjaa. Voit halutessasi tiedustella asiaa Forecasta, yhteystiedot löytyvät täältä: http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/ Myöskään mistään paikannimioppaasta en löytänyt noin pienen paikan tietoja. Hyvä teos muuten paikannimien taustoihin on: Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] - Helsinki : Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). - 592 s. : kuv., kartt. ; 31 cm. - (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 146) Osa...
Näsilinna, Näsi(n)kallio, Näsinneula, Näsijärvi... Onko tietoa Näsi-alkuisten nimien ja näsi-sanan iästä, merkityksestä ja alkuperästä? 4206 Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
Sukunimi Tampio esiintyy Kainuussa ja vain Kainuussa ainakin 1633 luvulta lähtien ja jopa sitä aiemminkin. Mistä tulleet , mitä nimi merkitsee ja mikä se on… 2886 Kirjassa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava 2000, sivulla 647 lukee (tiivistettynä) näin: Tampio on sekä talon- että sukunimi Kuhmossa, Sotkamossa ja Sallassa. Esim. Staff. Tambio 1730 Kuhmon Lentua, Joh. Tambio 1822 Hyrynsalmi, Staffan Tambio 1687 Sotkamon käräjät. Nimi saattaisi liittyä maamme muihin Tamppi-nimiin, joita on lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa: talojen, tilojen ja torppien nimiä: Tamppi, Tamppari, Tampinkoski, Tamppikoski, Tamppilahti. Sukunimenä Tamper, Tamp, Stampu. Nimiä voi arvella esim. paikannimiin perustuviksi: Tampiksi tai tamppimyllyksi (ruotsiksi stamp) on sanottu "veden avulla toiminutta laitosta, jossa on tampattu l. vanutettu sarkaa tai puitu riihintähkiä hätäleivän aineksiksi. Tamppi on ollut...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 2525 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Mitä tarkoittaa paikannimenä Kolhi? Jämsän kunnassa löytyy paikannimi Kolhi. On Kolhinselkä Eväjärvellä jne. Onko nimi saanut nykyisen muotonsa kenties… 1934 Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne. Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu: Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen. Painos: 2. korj. täyd. p. Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Mitä tarkoittaa sana ihode, tai mistä se tulee? 4353 Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa. Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0) mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
"1957 valtiovalta kehoitti kaupunkeja nimeämään yhden keskeisistä kaduista Itsenäisyydenkaduksi". Mikä valtion instanssi antoi kehotuksen, milloin, missä se… 1681 “Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa. Lähteet: Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957 Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen...
Saako suojattu sukunimeni esiintyä paikannimenä, olen saanut tietooni, että näin on. Jos laissa on määritelty, ettei näin saisi olla, mihin toimiin ja mihin on… 1089 Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta. Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin. Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia....
Tiedän että jossain Länsi-Suomessa on Oravainen-niminen paikkakunta. Ruotsinkielinen ystäväni väittää, että nimellä ei ole mitään tekemistä oravan kanssa, vaan… 2091 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä." Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Mikä on synkältä kuulostavan RISTINARKKU-nimen alkuperä, tarkoitus? Siis Tampereen itäinen kaupunginosa, entistä Messukylän aluetta. 6198 Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten...
Tampereella on alue (kaupunginosa?) Janka ja katu Jankanraitti. Eikö janka mukaudu astevaihteluun - miksi (kuten jänkä : jängän)? Tarkoittaako nimi jotakin,… 2744 Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi. Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä). Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999 Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008 Iso Suomen...
Mistä nimi Artjärvi (Artsjö) on muodostut ? 1610 Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla. Lähteet: Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955. Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Kuulin radiosta Långin ojasta. Nyt kiinostuin mistä tämä nimi tulee? 1616 Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI http://www.skes.org/lonkka.php
Tarpianjoen Haihunkoski virtaa aivan Viialan keskustassa. Mikähän sAnan haihu alkuperä? 1163 ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa. ”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Tervehdys ! Tulipas mieleeni kun tunturin juuresta olen kotoisin että mistä juontaa juurensa nimi YLLÄS ? 845 Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Mitä aluetta kutsuttiin ryssien kaalimaaksi? 979 Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti. Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa. Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään." Lähde: Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Mitä tarkoittaa kolsari? En tarkoita paikkaa Kirkkonummella, vaan Kolsarintietä Konalassa. Eli mikä se semmoinen kolsari on? 3451 Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar. Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa. Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...
Viidenrajantie ,tuleeko nimi viidestä kunnasta? Saisiko lisätietoja tai mistä ? 1183 Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948. Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Arvoisa Kirjastonhoitaja, Nousiainen - nimen etymylogia on epäilemättä se, että kun noustaan kirkon takana olevasta syvästä purorotkosta kirkon tasanteelle … 2004 Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti: " Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...