paikannimet

215 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voivatko kuntien nimet kadota kuntaliitoksissa? 272 19.7.2020 Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala. Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Onko Porissa sellaista linnaa kuin Karhulinna niinkuin ruotsinkielisestä kaupungin nimestä voisi päätellä? Se on Björneborg. 524 11.6.2020 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Porin ruotsinkieliselle nimelle Björneborg on annettu useampia selityksiä. Kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sanotaan sijaitsevan "vid Björneborg". Tämän merkinnän on arveltu viittaavan samannimiseen varhaiskeskiaikaiseen linnaan. Toisaalta kaupunki on perustettu paikkaan nimeltä Bärnäs, alkuaan ehkä *Björnnäs. Kylännimi on säilynyt Porin kaupunginosan nimessä Päärnäinen, ja nimen Bärnäs on katsottu viittaavan varhaiseen vartio-, veronkanto- ja tulliasemaan (< ruotsin bära 'kantaa' tai björna 'karhuta'.), joka tällä niemellä olisi ollut. Tästä kruunun vartioasemasta olisi kehittynyt linna, jonka vakiintunut nimi olisi siirtynyt kaupungille. Nimen alkuperäksi on arveltu myös maakunnan...
Mistä Oulun Piimäperän nimi on alkujaan? 242 28.5.2020 Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä. Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa. Sana piimä on...
Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. 916 6.4.2020 Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Mistä on Turussa sijaitseva Kakskerta saanut nimensä? 1124 16.3.2020 Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Trollshovda -paikannimen merkitys 769 26.2.2020 Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi). Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan, Tanskasta levinneeseen ...
Mitä tarkoittaa Ronja? 207 18.2.2020 Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi. Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen. Lähteet: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Tampereen kyljessä Pirkkalassa on alue nimeltään Pere.....mikä on tämä pere ? 1890 18.2.2020 Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen  selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere." Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä...
Kuinka taipuu paikannimi Sappee? Ollaanko Sappeessa vai Sappeella ? Minusta olemme Sappeessa. Laskettelukeskus käyttää muotoa Sappeella! Siellä asuneena käytän… 699 23.1.2020 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Viitasaarella, Kymönkosken kylän lähellä, on pieni kylä nimeltä Toulat (joka taivutetaan muotoon "Toulauden" ja "Toulaudella" jne). Mistä tämä kylä on saanut… 522 14.1.2020 Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot: Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.  Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'. Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa ja Toulaalla. Kyläläiset itse...
Mitä tarkoittaa vänmanni? Mielikuva olisi että merellinen yhteys tai ystävämies.. Oulussa on Vänmannin saari joka on kai nimetty jonkun merenkulkijan mukaan… 730 13.1.2020 Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään. Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi. Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.   Eeva Kauppinen: Vänmannit olivatkin...
Haluaisin tietää mitä tiitto tarkoittaa? Samoin kuusaa? Molemmat esiintyvät paikan niminä Haapajärvellä mutta onko niillä muuta merkitystä? 614 30.12.2019 Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye. Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa. Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, SukunimetSuomalainen paikannimikirja
Mitä tarkoittaa sukunimi Kaattari ? Mistä se on peräisin ja miltä ajalta? 746 19.11.2019 Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari). Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää. Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mitä mahtaa tarkoittaa tai mistä juontuu paikannimi Maukari. Ainakin Ylivieskasta, Alavieskasta ja Pyhäjoelta Maukari nimiset paikat. Kotuksen murteiden… 264 9.11.2019 Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta: http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Mikä on kadunnimessä esiintyvä " purra". Ei siis tarkoita verbiä purra. Metsä-purrankatu Purrankatu 1016 6.11.2019 K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra. "Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika) "Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Mistä juontaa "Juhannuskukkulan" nimi? 471 9.10.2019 Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti: "Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,...
Mitä merkitsee paikannimessä pääte - noori? Esim. Millasnoori ja Rammasnoori Evijärvellä 527 30.7.2019 Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti: - juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa  pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä - snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan) - Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa) - Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö - Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut ruotsia...
Mitä tarkoittaa touru ? 1214 13.5.2019 Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Mitä tarkoittaa Hinnerjoki-nimen alkuosa Hinner (vaiko hinner)? Hinneri on sukunimikin näemmä. 500 17.4.2019 Valitettavasti en löytänyt tähän vastausta kirjaston aineistosta eikä Hinnerjoen kylän sivusto antanut myöskään lisäinfoa nimen tarkoituksesta. Väestörekisterin mukaan sukunimenä Hinneri on tällä hetkellä käytössä yhdellätoista Suomen kansalaisella, mutta sitä ei löydy suojeltujen sukunimien listalta. Sukunimikirjat tai sukututkimuskäyttöön koottu Sukunimi-info eivät myöskään kertoneet nimestä enempää. Kehotan olemaan yhteydessä Euran pääkirjastoon, sillä heiltä saattaa löytyä tarkempaa paikallishistoriaan liittyvää kirjallisuutta, jossa kerrotaa Hinnerjoki ja Hinneri nimien alkuperästä.  Euran pääkirjaston yhteystiedot: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/aukioloajat-ja-yhteystiedot.html  
Pieksämäelle saavuttaessa oli aikoinaan tienvarsiatulut joissa luki "Pieksämäki - Savon Solmu" ja paikkakunnalla on myös Hotelli Savonsolmu ja ainakin… 290 8.4.2019 Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.