nimet

Tilaa aihepiirin nimet RSS-syöte
1142 osumaa haulle. Näytetään tulokset 261–280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tähän kysymykseen liittyen, kuinka monta itsenäisyydenkatua Suomesta löytyy ja kuinka moni kaupunki noudatti tätä ohjetta 1957? https://www.kirjastot.fi/kysy… 437 Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.  
Haluaisin tietää, onko meduusa eläimellä jotakin tekemistä Kreikan mytologian Medusan kanssa? Onko sattumaa, että niillä on sama nimi, vai tuleeko jompikumpi… 1190 Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä. Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Mistähän joki Seinäjoki on saanut nimensä? Myös kaupungin vaakunassa on muurimaisen seinän kuva. Kaupunki lienee saanut nimensä tuon joen mukaan. 3148 Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön. Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät. Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko...
Tarvitsisin tietoa Helsingin Kalasataman alueen nimen synnystä. Milloin ensimmäisen kerran käytettiin Kalasatama-nimeä? Onko alueella ollut alunperin joku… 1278 Kalasataman alueesta käytettiin  vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.  Nimen taustalla on alueella ollut  laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla. Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa: https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia          
Mistä tulee nimi Naissaari? Nais-alkuisia saaria ja muitakin paikannimiä on Suomessa ja Virossa. 3191 Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään. Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Lapsen lapsemme sai kasteessa nimen Eemi. Kuinka paljon Eemejä on tällä hetkellä ja miltä vuosiluvulta löytyvät ensimmäiset Eemit? 2604 Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa. Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011. Voit tarkastella tilastoja täältä. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? 1697 Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä  sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty. Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.   Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004...
Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? 1032 Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:   (Teos on saameksi, käännös IP) Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara. Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät). Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa. Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.  Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Mikä on Fanni-nimi? 917 Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös  karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi) https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
Miksiköhän suomalaiseksi nimeksi on venäläinen nimi NIKIFOROV -muutettu ????? 948 Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin. Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet: - Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006) https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista  ...
Mitä mahtaa tarkoittaa Puula? Nykyisin naisen nimi ja aikaisemmin mukana Puulavedessä. 1316 Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä,  niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kirjoitetaanko ketsuan kieli ja kansa hattu-ässällä? 667 Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta. https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Aikaisemmin, jos katu nimettiin henkilön mukaan, käytettiin pääasiassa pelkästään sukunimeä, mikä mielestäni oli varsin hyvä käytäntö. 1209 Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan. ”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa: https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat https://...
Kiinnostaisi tietää Kreikkalaisten nimien merkityksiä. Elek, Nicolas, Elliot, Christian ja Alexander 2019 Tällaisia merkityksiä nimille löytyi Bruce Lanskyn kirjasta  Baby names around the world. Kirjan mukaan Elek on unkarilainen nimi ja yksi versio nimistä Alec ja Alex. Alex ja Alexander ovat alkujaan kreikkalaisia nimiä. Alexander merkitsee ihmiskunnan puolustajaa. Nicolas on kirjan mukaan italialainen nimi. Kreikkalainen muoto on Nicholas. Nicholas-nimen sanotaan merkitsevän voitokasta kansaa. Elliot on englantilainen nimi ja heprealaisten nimien Eli ja Elijah variaatio. Elijah merkitsee kirjan mukaan "Herra on minun kuninkaani". Christian merkitsee Kristuksen seuraajaa, voideltua.
Tapanilassa oli ainakin vuonna 1944 Oravatie. Mikähän on tuon tien nykyinen nimi? 446 Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen). Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.  https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Minulla on vanha perheraamattu johon on kirjoitettu "Jacob Kurkelin on tämän kirjan omistaja, år 1846 7/7". Oma sukuhaarani siltä ajoilta on Alardt-nimistä … 476 Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660 http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663 http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793 Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja: http://hiski.genealogia.fi/historia/ Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä: https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat  
Sukuni on 1800 -l lopussa lähtenyt Pusulasta. Kirkon kirjoissa näyttää joskus paikan nimi olevan Pussula. 1900-l puolivälin jälkeen isovanhempani ostivat… 805 Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583). (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Mistä lähtöisin on sukunimi Kuhno? Se ei perinnetidon mukaan ole lyhenne Kuhnamo järvestä. 834 Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9 Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.  
Tänään oli nimen Nyyrikki nimipäivä. Sivujenne mukaan nimi valitaan nimipäiväkalenteriin, jo sitä on aikojen saatossa annettu yli 500 kpl… 766 Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar. Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Vallami on ulkoilualue Ylihärmässä (nyk Kauhavaan kuuluva). Mitä tarkoittaa Vallami? 1168 Vallamia ei löydy Suomen murresanakirjasta, eikä Sukunimi-infokaan kerro Valla -nimen merkitystä. Voisiko Vallami olla vain muunnos sukunimestä?