| Eräs maalaus on nimetty "Onerios" mihin se mahtaa viitata? |
664 |
|
|
|
Hei,jos kyseessä on Samuli Heimosen maalaus Oneiros(2014), termi Oneiros viittaa antiikin unien jumalan muotoon tai unien ruumiillistumaan. Unia, jotka saattoivat olla joko enteellisiä tai harhaanjohtavia, kutsuttiin myös Nyxin tai Hypnoksen lapsiksi. Lähde: Murray Alexander S. (1998): Who's who in mythology: classic guide to the ancient world, Senate.
|
| Margaret Barker:Enkelit taivaan. 2005. Kenen maalaus on kirjan kannessa. Tietäisikö joku!? |
989 |
|
|
|
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or... |
| Harrastan maalausta ja olen ensimmäistä kertaa saamassa töitäni pieneen paikallisen taidekuvayhdistyksen näyttelyyn tänä kesänä ja kysymykseni koskeekin erään… |
1248 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki ei tällaisissa asioissa anna selvää vastausta, koska kaikki riippuu siitä, onko toisen työtä (tässä tapauksessa Picasson) käytetty vain lähtökohtana omalle itsenäiselle työlle vai onko kyseessä jonkinasteinen kopio. Rajanveto on vaikeaa ja viime kädessä sen tekee oikeusistuin, jos joku vie asian sinne asti.
Lähtökohtana on kuitenkin järkevää pitää sitä, että jos uusi työ on "selkeästi yhdennäköinen alkuperäisen kanssa", omaperäisyys on ainakin kiistanalainen. Pelkästään tekotapa tai poikkeavat materiaalit eivät vielä takaa, että teos on kuvataiteellisessa mielessä omaperäinen, mikä on lain vaatimus uuden tekijänoikeuden syntymiselle. Esimerkiksi Picasson Guernica-taulun versio mosaiikkitekniikalla on edelleen Picasson työ... |
| Haluaisin saada jonkun taiteentuntijan sähköpostiosoitteen Uffizi Galleriasta Italiasta. Minulla on vanha maalaus, jonka on maalannut Rosso. Haluaisin lähettää… |
1080 |
|
|
|
Firenzen Uffizin taidegallerian nettiosoite on
http://www.polomuseale.firenze.it/
Museolla on yhteydenottolomake sivulla http://www.polomuseale.firenze.it/en/servizi/sezioni.php?menu=7#sezioni…
Voit ehkä yrittää lähettää tällä lomakkeella yhteydenottopyynnön, jossa selität asiasi.
Museon tutkimusosaston yhteystiedoissa on vastuuhenkilön nimi ja sähköpostiosoite:
E-mail: sframeli@polomuseale.firenze.it
Person in charge: Maria Sframeli
Voit ehkä yrittää saada yhteyden oikeaan henkilöön hänen kauttaan.
|
| Minulla on kirja hukassa. Kirja on muistaakseni nuortenkirja, ja siinä nuori tyttö matkaa Italiaan (?) ja tutustuu siellä paikalliseen taiteeseen, erityisesti… |
1030 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
|
| Etsin taidehistoriallista teosta, joka on ilmestynyt suomeksi ennen vuotta 1966 ja sisältää seuraavan sitaatin: "Tizianin suurenmoinen Venus Anadyomene on… |
1017 |
|
|
|
Kaivattu taidehistoriallinen teos on Otavan vuonna 1962 julkaisema englanninkielisestä The horizon book of renaissance -kirjasta suomennettu Renessanssi, jonka on kirjoittanut J. H. Plumb. Kuva ja esittely Venus Anadyomenesta on sivuilla 300-301.
|
| Kotonamme on suhteellisen vaatimaton talvinen maalaus Viipurin pyöreästä tornista (?) vuodelta 1942, jonka on signeerannut E. Suomela. Jostain… |
5084 |
|
|
|
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
|
| Isoäitini jäämistöstä olen löytänyt kolme hyvin tummanpuhuvaa kehystämätöntä ölymaalausta savusaunasta. Signeeraus on N.Suojoki ja vuosiluvut 1947 ja 1948. Nyt… |
3977 |
|
|
|
Itseoppineesta taiteilijasta Niilo Suojoesta ((1.1.1908 - 14.11.1969) ja hänen taiteestaan on kysytty pari kertaa aiemminkin. Tietoa taiteilijasta ja hänen töittensä myyntiarvon arvioinnista löytyy alla olevien linkkien kautta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e6ce794c-bfe6-417…
Eri vuosien Taidepörssi-kirjojen mukaan Niilo Suojoelta on huutokaupattu yksi savusauna-aiheinen maalaus vuonna 1996. Maalaus on signeerattu vuonna 1960. Se on kooltaan 300 kertaa 400 mm. Myyntihinta oli vuonna 1996 900 markkaa ja euroina 151 euroa.
|
| Luin vastauksen Autuaitten saari-maalauksesta, joka on Gallen-Kallelan. Antiikkia,antiikkia- ohjelmassa oli samannäköinen taulu, joka oli kopio. Ohjelmassa… |
2837 |
|
|
|
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
|
| Englantilainen dekkari, jossa selvitetään Pieter Prueghelin maalauksen aitoutta tai epäaitoutta. En muista tekijää enkä kirjan nimeä, osaisikohan… |
1653 |
|
|
|
Mahtaisikohan kyseessä olla Michael Fraynin romaani Päistikkaa? Varsinainen dekkari se ei ole, mutta salapoliisikertomuksen henkeä siitä kyllä löytyy.
"Martin Clay ja vaimonsa Kate ovat omanarvontuntoisia kaupunkilaisia ja hyväksyvät vastentahtoisesti kesänaapurinsa Tony Churtin ja tämän nuoren vaimon päivälliskutsun. Mitä yhteistä heillä voisi olla näiden maajussien kanssa, olkoonkin että kartano on suuri ja komea? Isännällä on kuitenkin heille tehtävä: voisiko Martin vilkaista paria taulua ja arvioida ne? Ällistyksekseen Martin huomaa tuijottavansa mielestään mittaamattoman arvokasta mestariteosta 1500-luvulta. Saattaakseen sen suuren yleisön ulottuville - ja pelastaakseen kertaheitolla oman taloutensa - hän päättää saada sen käsiinsä.... |
| Edelfeltin teoksen Kuningatar Blanca tulisi perustua Topeliuksen satuun nimeltä yhdelsän kultarahaa. En kuitenkaan tällaista satua ole onnistunut löytämään… |
5606 |
|
|
|
Edelfeltin maalauksessa nähdään kuningatar Blanka Namurilainen laulamassa pojalleen prinssi Hookanille laulua hänen tulevasta morsiamestaan. Aivan kuten kysymyksessä arvellaan, tämä kohtaus on Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja.
"Olipa kuninkaan hovissa monta ylhäistä rouvaakin ja suloista neitoa, mutta kaunein ja ylväin kaikista oli kuninkaan puoliso kuningatar Blanka, pikku Hookan-prinssin äiti. Hän istui kerran purppuraan puetussa huoneessaan kuninkaan linnassa, pikku prinssi sylissä. Poika ratsasti äitinsä polvella, niinkuin lasten on tapana, ja silloin lauloi kaunis kuningatar:
Aja, aja, aja,
Blankan ratsastaja...
Olihan se kauniisti tehty, että niin ylväs kuningatar suostui olemaan pikku sydänkäpysensä hevosena."... |
| Omistan yhden Ristubarnin tekemän maalauksen. Ostin sen häneltä joskus -60 luvun loppupuolella Helsingissä. Onko niillä mitään arvoa? |
3601 |
|
|
|
Petsamolaisen taiteilijan Irian Ristubardnin eli Yrjö Aholan taiteen arvosta ei löytynyt tietoa. Pari vuotta sitten pidettiin hänen muistonäyttelynsä Ivalossa:
http://www.saariselka.net/Tapahtumat2008/Tapahtumat_4.pdf
Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on tehty hänen töistään dokumentointityö:
http://www.sogsakk.fi/hotel/Arkisto/Opiskelijatyot/Oppilaan_tyot/Matk.o…
Ehkä teoksen arvosta saisi tietoa Rovaniemen taidemuseosta. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kulttuuripalvelut/Mus…
|
| Nuorena jotakin taidekirjaa selatessani mieleeni on jäänyt teos, jossa on nuori tyttö kaapu päällänsä, joen (?) varrella, jonkinlainen perhoshaavi kädessään… |
3388 |
|
|
|
Aivan täsmälleen kuvailemasi kaltaista teosta emme löytäneet taidekirjoistamme. Kuitenkin meillä on 2 ehdotusta, edellyttäen että taiteilija on suomalainen:
Beda Stjernschantzin Fantasia tai Hugo Simbergin Elämän virralla.
Molemmissa tauluissa on hahmo, jolla on vaalea tai valkoinen kaapu yllään. Teoksessa Fantasia hahmo on selvästi nuori nainen, jonka vartalo ei erotu. Siinä ei kuitenkaan ole jokea vaan perhosmaisia puunlatvoja. Teoksessa Elämän virralla on valkeakaapuinen hahmo, jonka vartalo ei näy ja jonka sukupuolikaan ei käy selville, mutta tämä hahmo seisoo veneessä joella. Vene on täynnä kirjoja, joista kokassa olevan kirjan sivut on levitetty auki.
Kuvat löytyvät teoksista: Sarjas-Korte, Salme: Uuden taiteen lähteillä: Suomalaisia... |
| Turun taidemuseossa on tänä talvena ollut esillä maalaus nimeltä Autuaitten saari (osana näyttelyä "Tämä matka!"), josta olin aivan varma, että se oli Akseli… |
1707 |
|
|
|
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
|
| Mitähän "dubbattu" mahtaa tarkoittaa? Törmäsin tähän sanaan selatessani erästä taidekirjaa, jossa oli Rembrandtin teoksia. Muutamien teosten nimien jäljessä… |
1238 |
|
|
|
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
|
| Mistä löytyy tietoa öljyvärimaalauksen puhdistuksesta? Kiitos etukäteen vastauksesta! |
2263 |
|
|
|
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration... |
| Olen kuullut, että Eetu Iston maalauksesta Hyökkäys olisi myös myöhempi versio mahdollisesti jonkun toisen maalaamana. Milloin ja kuka sen on tehnyt? |
5388 |
|
|
|
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
|
| Löytyisikö lapsille suunnattuja kuvitettuja satukirjoja, joiden pohjalla on tavalla tai toisella oikea taideteos (lähinnä maalaus, piirustus, grafiikka tms.)? … |
2422 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”.... |
| Kuka on maalannut taulun, joka on Hgin kaupungintalon kaupunginjohtajan yksityisvastaanottotilojen seinällä (Taulu= kesäinen kaupunkinäkymä Helsingistä) ja… |
1285 |
|
|
|
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
|
| Haluaisin tietää, mikä on Rafaelin maalauksen Sistine Madonnan koko. Yritin etsiä netistä, mutta löysin vain kaikenlaisten ko. maalauksesta tehtyjen… |
1103 |
|
|
|
Taulun koko on 256 x 196 cm.
Lähteet:
kirja: Lexikon der kunst osa 9
www-sivu: http://www.mystudios.com/art/italian/raphael/raphael-sistine-madonna-15…
|
Kysy kirjastonhoitajalta