luettelointi

Tilaa aihepiirin luettelointi RSS-syöte
37 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–37.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten japaninkielisiä kirjoja luetteloidaan latinalaisin aakkosin? Onko japanin kielen latinisoinnista olemassa jotain sääntöä tai standardia, mitä käytetään… 799 12.4.2010 Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi. Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä. Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Mistä julkaisusta saisin tietoa siitä kuinka - millä periaatteella - kirjoja tulisi asiasanoittaa. Minulla on kyllä käytössäni VESA verkkosanasto mutta se ei… 1177 6.10.2009 Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
Kuinka ilmoitetaan kirjan koko? Korkeus kertaa leveys vai leveys kertaa korkeus? 4189 9.12.2008 Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim. 21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Näin jokin aika sitten jossain täällä kirjastojen sivustoilla linkin jossa mainostettiin mahdollisuudesta laittaa nettiin "oma kirjahylly" ts. listata omat… 1057 28.10.2008 Ainakin LibraryThing kuulostaa kysymältäsi, tältä sivulta löytyy tekstiä suomeksi http://fi.librarything.com/?highload=1
Voisiko MARC-näytön suomentaa?? (onko tämän ohjelman tehnyt joku sekopää?) 1132 21.1.2008 Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa: MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html ja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa: MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Mikä on Helmet-aineistotietokannassa paras haku, kun etsin CD-levy muodossa olevia englanninkielisiä kirjoja ja kuunnelmia. 802 15.2.2007 Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista. Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat". HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Kysyisin missä kirjassa olisi selkeitä kuvia ennen käytetyistä (1700-luku, 1800-luku, Suomi, Ruotsi) kirjainmalleista ja tieto siitä mitä nykyisin käytettäviä… 1889 12.9.2006 Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Tarvitsisin tietoa luetteloinnin kehittymisestä, sen historiasta. Mitä teoksia tai internet-lähteitä voisi olla ja mitä hakusanoja kannattaisi käyttää? 1168 16.12.2005 Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa: Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978) Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/ Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit. Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
Onko koskaan tullut vastaan kirjaa jota olisi mahdotonta aakkostaa? Esim. ettei tiedä mikä on kirjailijan suku- ja mikä etunimi, tai sukunimi alkaa… 1612 20.6.2005 Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa: "Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Minua häiritsee se, etten Helmet-haussa voi valita kieltä. Eli olisin halunnut kirjojen nimet suomeksi, mutta sieltä tuli pitkä lista tekstiä kielillä, joita… 772 18.1.2005 Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty. Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Mistä löydän ohjeita karttojen ja pienpainatteiden luetteloinnista (kentät, erityistä huomioitavaa jne.) Mieluiten internet-sivu suomeksi tai vaihtoehtoisesti… 762 23.4.2004 Yleisten kirjastojen luettelointisäännöistä on olemassa mm. - Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu, - Suomalaiset luettelointisäännöt : kartta-aineiston kuvailu. Lisää luettelointiin liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. kirjastojen sivuilta luokkahaulla 02.323 (Oulun kaupunginkirjaston aineitotietokanta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=1082719869 ). Btj Kirjastopalvelun sivulta selviävät myös luetteloinnissa käytettävät teokset http://www.btj.fi/koodit/luettelo10.htm . Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla on joitakin FINMARC-formaatteja saatavana PDF-tiedostoina http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/julkaisut.htm#formaatti .
Mikä kirjasto Suomessa on erikoistunut ulkomaisen, esim. englanninkielisen tietokirjallisuuden luettelointiin? 776 21.10.2002 Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Mikä merkitys luettelointityöllä on asiakaspalvelun kannalta ? 924 17.4.2002 Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Onko Suomessa olemassa yksi luetteloinnin "pääkeskus", josta tiedot kulkevat muualle? Mistä luettelointitiedot tulevat Fennicaan? 878 10.7.2001 Luetteloinnin pääkeskuksena voi pitää Helsingin yliopiston kirjastoa, joka ylläpitää Fennica -tietokantaa. Helsingin yliopiston kirjaston lisäksi Fennicaan luetteloivat myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto. Luetteloitava aineisto saadaan vapaakappaleina. Vapaakappalelain tarkoituksena on kansallisen kulttuurin tuotteiden pysyvä tallettaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleaineistoa ovat mm. kirjat, lehdet, postimyyntiluettelot, puhelinluettelot, kalenterit sekä erilaisten tilaisuuksien ohjelmat ja esitteet. Vapaakappaleiden luovuttaja on yleensä kirjapaino, jossa aineisto on painettu. Suomessa vapaakappalekokoelmaa ylläpitävät Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Turun, Joensuun sekä Åbo...
Mitä on MARC? Missä käytetään? 1435 22.5.2001 YKsi selitys MARC -käsitteelle: TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval- loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut- kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus) voitiin käyttää aineiston haussa. Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Jos teoksessa ei ole muuta tekijää kuin yrityksen nimi, niin merkitäänkö se kohtaan "pääkirjaus tekijästä" ja "tekijät" vai kohtaan "yhteisötekijä"? Ohjelma on… 1070 14.7.2000 Jos teoksen tekijä todellakin on yritys, laittaisin sen finmarc-kenttään $110 eli pääkirjaus yhteisön nimestä, mutta jos taas teos käsittelee yritystä, laittaisin yrityksen kenttään $610 eli Kohdeyhteisö. Kannattaa huomata, että jos käyttää ensimmäistä vaihtoehtoa, tulee yrityksen nimi nimenomaan pääkirjaukseksi. Ihan tarkasti ei asiaa pysty sanomaan, kun ei ole nähnyt ao. teosta, mutta nämä tuntuvat mielestäni parhailta vaihtoehdoilta.
Löytyykö kirjallisuuden luokittamisesta (erityisesti pääkirjauksista, lisäkirjauksista ja vastuullisuusalueista) jotain kirjallisuutta tai artikkelia? 670 14.1.2000 Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta: Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993. Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...