laulut

1049 osumaa haulle. Näytetään tulokset 701–720.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen jo pitkään etsinyt tällaisen kappaleen nuotteja mutta en ole löytänyt. Kappaleen on levyttänyt ainakin Tanssiorkesteri Pekkaniskan pojat. Mistä löytäisin?… 1962 27.11.2013 Kappale löytyy alla mainituilta levyiltä. Nuottia siihen ei kuitenkaan ole julkaistu. Parhaat tanssiorkesterit / useita esittäjiä (2013) Hei laulaja + 24 muuta toiveiskelmää / useita esittäjiä (2011) Ystävälle / Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat (2010) Lauluja Sinulle / Juha Hötti (2005) Hengähä tok' / useita esittäjiä (2006)
Haluaisin tietoja mistä löytäisin laulun ja sävelen seuraavaan: Syksyinen aamu on auvoa vailla, syksyinen päivä niin harmaja on..... 813 25.11.2013 Hei! Etsimäsi laulun nimi on Tule, tule talvi! (säv. Eino Tarpila, san. Aili Valtonen) ja se löytyy nuottikokoelmasta Valistuksen laulukirja. Voit kaukolainata sen kirjastosi kautta ainakin Jyväskylän ja Oulun kaupunginkirjastoista. Nuotissa on vain melodia ja sanat.
Löytyykö Teiltä nuotit Kari tapion lauluun kesä kuuskytviis? 1586 20.11.2013 Nuottia lauluun ei löydy kirjastoista. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic) mukaan sitä ei ole nuottina julkaistukaan. Kappale löytyy Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) esitettynä näiltä cd-levyiltä: - Viisitoista kesää : 32 suosikkia / Kari Tapio - Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä / Kari Tapio - Juna kulkee / Kari Tapio
Kuka on sanoittanut laulun Sporakuski? William Korwenkari esittää sen youtubessa, mutta kuka sen on sanoittanut. Laulaja itse vai Aarne Tenkanen vai Gösta… 1310 19.11.2013 Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja: http://koti.mbnet.fi/joyhan/ Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä: http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html Suomen kansallisbibliografia Violan (https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI) kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman. Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kateissa laulun nimi ja kirja, josta sen löytäisi. Laulun ensimmäiset säkeet menevät "Linnut ne lentävät parvittain. Niillä on mielessä matka ain." 1615 15.11.2013 Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti. J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927). Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain. Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Löytyykö nuottia lauluun Paras ystävä. Sen on levyttänyt ainakin Kari Tapio ja luultavasti myös Olavi Virta. 2084 31.10.2013 "Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat. Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista: * Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28 * Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001) * Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002) Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Onko totta, että Souvarien kappaleen "Kylmän kukkia" sanat kertovat ainakin jollain tasolla lapsen kuolemasta ja/tai lapsen menettämisestä? 9879 29.10.2013 ”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola. ”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.” Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein...
Äiti 89v. lauloi tällaista laulua; Syksy jo saa, harmaa on maa. Koivuista lehtiset pois putoaa. Lintusten tie etelään vie, siellähän kesäkin ikuinen lie?… 5987 28.10.2013 Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Olen etsimässä nuottia Kuumat kyyneleet kappaleseen säv. Timo Hämäläinen esit( jamppa Tuominen) löytyykö jostain lainattavaksi, tai ostettavaksi, ykisttäis,… 2080 28.10.2013 Valitettavasti näyttää tilanne olevan sellainen, että vaikka laulusta löytyy levytyksiä, nuottina sitä ei ole koskaan julkaistu. Nuotin saadakseen täytyy joko yrittää saada yhteyttä säveltäjä Timo Taneli Hämäläiseen tai löytää joku, joka pystyy levyltä nuotintamaan kappaleen. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Oliko laulu Dneprille (Kristallivirta) kielletty Neuvostoliitossa? Jos oli. niin minkä takia ja minä vuosina? 16771 17.10.2013 ”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1). Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö. Ukrainan Wikipediassa...
HECTOR & SARITA HARMA esittävät yhdessä biisin "Vanhat polkupyörät", joka löytyy ainakin Hectobox-kokoelmalta. Kokoelmalla "36 kuuta & saturnuksen renkaat"… 3532 14.10.2013 Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei löydy - ei Suomen kansallisdiskografiasta eikä Yleisradion ja Suomen äänitearkiston tietokannoista. Ressun levyssä ei ole muuta tietoa duettopartnerista kuin etunimi. Liian pitkä katse on äänitetty v. 1993, Vanhat polkupyörät kaksi vuotta myöhemmin. Kuunteluvertailun perusteella voisi olettaa, että molemmissa kappaleissa on sama laulaja eli Sarita Harma (os. Koskelin): äänensävy, fraseeraus ja vibrato ovat samanlaiset.
Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… 2380 2.10.2013 Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5. Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'. Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset. On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-...
Etsin iskelmän nimeä,valssi. Ehkä esittäjä Erkki Junkkarinen . Laulu alkaa,. Muistan kun soudimme illoin järvellä tyynellä niin . Meille laskeva aurinko… 1414 2.10.2013 Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Mahtaisitteko tietää missä lasten laulussa lauletaan: "Pieni vain mä ollessain kädestä mua tartuttiin, halkesin mä onnestain tiemme kun vei kaupunkiin...isän… 1442 26.9.2013 Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta. Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Etsinnässä on vanha 60-luvulla Eino Virtasen esittämä laulu, nimeltään; miksi näin jätit minut. Löytyyköhän tuota laulua jostain äänitteenä tai laulun sanoja… 1247 19.9.2013 Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen. Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998). Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Etsin suomennosta Jesus Christ Superstar -musikaalin biisille I don't know how to love him. Musikaalin on ilmeisesti suomentanut Esko Elstelä 1970-luvulla… 1957 17.9.2013 Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11. Saat laulun sanat sähköpostiisi. Lähteet: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
Jalkapallossa saksalainen joukkueen borussia mönchengladbach: in tehdessä maalin kotipelissään, mikä on biisin nimi ja tekijä? Niin sanottuna maalilaulu. Tällä… 935 9.9.2013 Kyseessä on versio Scooterin kappaleesta ’Maria (I Like It Loud)’.
Laulaja ja sanotus hukassa. Kouluajoilta- 77-78 miespuolinen laulaja. Tämä teos oli c-kasetilla jonka jostai kaupasta siihen aikaan sai. Laulussa sanat kai… 1591 4.9.2013 Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään nuo sanat sisältävä laulua. Samalla tavalla kyllä alkaa Keijo Minervan levyttämä Samaa kehää käyn. Siinä kuitenkin lauletaan konttorityötä tekevästä henkilöstä, joka leimaa kellokortin aina aamuisin. Laulu julkaistiin v. 1971 c-kasetilla Toivekonsertti 7.
Löytyykö nuotti Veikko Samulin kappaleeseen Mua paina syleilyys? 1350 2.9.2013 Nuotti löytyy tämän laulun tekstintekijän Juha Vainion kokoelmasta Juha Vainio : lauluntekijä ja laulaja (Fazer, F.M.07430-2, 1990). Nuotti on saatavissa mm. Outi-kirjastoverkon kirjastoista.
Toni Edelman on säveltänyt laulun Armaan läheisyys, jonka sanat on suomennettu saksankielisestä Goethen runoon "Nähe des Geliebten". Onko tätä levytetty… 5736 29.8.2013 Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin