| Mikä ero (tai onko eroa?) on luuytinmensiirrolla ja kantasolusiirrolla/-istutuksella? Ja tehdäänkö niitä molempia ehkä samaan aikaan toisiaan täydentävinä… |
44 |
|
19.12.2022 |
|
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu |
| En tiiä olisiko tätä parempi kysyä ihan lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, mutta minua kiinnostaa kasvilääkintä ja olen ajatellut ostavani esim. Frantsila-… |
65 |
|
16.9.2022 |
|
Emme voi ottaa kantaa lääketieteen tai luontaishoidon alan kysymyksiin. Voit perehtyä ennen ostopäätöksen tekemistä kumpaakin mainitsemaasi kirjaan kirjastossa. Sekä Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit että Raipala-Cormier: Frantsila - luonnon kotiapteekki ovat lainattavissa kirjastosta. |
| Ovatko ihmisillä, joilla on situs inversus, paitsi sisäelimet myös aivopuoliskot sijainniltaan kuin peilikuva normaalista |
85 |
|
11.8.2022 |
|
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Voiko Jyväskylän yliopistossa opiskella lääketiedettä? |
77 |
|
5.4.2022 |
|
Ei voi. Löydät Jyväskylän yliopiston tiedekunnat yliopiston verkkosivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/erillis.
Lääketieteen opiskelu on mahdollista Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Turun, Oulun ja Tampereen yliopistoissa. |
| Miekkalisäke sijaitsee rintalastan alaosassa, keskellä. Mitä virkaa sillä on ja miksi se on hieman pullistunut ulospäin? |
7315 |
|
12.1.2022 |
|
Miekkalisäke on rintakehän pienin luinen osio. Vastasyntyneellä se koostuu vielä rustosta, mutta luutuu myöhemmin aikuisuudessa ja yhdistyy rintalastaan. Luu on kuitenkin koostumukseltaan pehmeämpää kuin useimmat muut luut. Miekkalisäkkeen latinankielinen nimi on processus xiphoides, jossa jälkimmäinen sana merkitsee miekan muotoista. Vaikka miekkalisäke onkin pieni, sillä on kuitenkin tärkeä tehtävä tiettyjen sisäelinten ja useiden lihasten kiinnityskohtana. Näihin lihaksiin kuuluvat erityisesti vatsalihakset ja pallealle pohjan tarjoavat lihakset.
Andresonin, Holmen ja Burnsin (2021) mukaan miekkalisäkkeessä voi olla suurtakin anatomista vaihtelua sen muodon ja koon suhteen. Miekkalisäke saattaa siis olla pullistunut ulospäin, mutta... |
| Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? |
210 |
|
5.1.2022 |
|
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns. Yakovlevian torque).... |
| Miksi hammaslääketiede on aikoinaan erotettu muusta lääketieteestä - ja miksi jako on olemassa yhä? |
186 |
|
26.10.2021 |
|
Aiheesta löytyy yllättävän hankalasti tietoa, eikä suomenkielisiä julkaisuja ole hakemani perusteella juuri lainkaan. Kysymykseen ei pysty antamaan kovin lyhyttä vastausta, sillä hammaslääketieteen historia on käynyt läpi monia vaiheita, jotka kaikki kuitenkin liittyvät siihen, miksi hammaslääketieteestä on tullut osittain muusta lääketieteestä erillinen osa-alueensa. Keskityn tässä pääasiassa hammaslääketieteen kehitykseen Euroopassa ja myöhemmin Yhdysvalloissa. Aiheesta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta olen yrittänyt poimia joitakin keskeisimpiä kohtia vastaukseen.
Hammaslääketieteen historiaa tutkiessani kävi ilmi, että ensimmäiset ”hammaslääkärit” olivat itse asiassa partureita, jotka muun laajan toimenkuvansa ohessa olivat... |
| Kysyisin koska minä vuonna diaknosoitiin ADHD oireyhtymä? |
126 |
|
30.8.2021 |
|
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) oireyhtymää on kustuttu tuolla nimellä vuodesta 1987 asti. Vuosina 1968 - 1986 käytettiin ADD (attention deficit disorder) termiä. Oireyhtymä oli kuitenkin havaittu jo vuonna 1798, jolloin skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kuvasi oireyhtymää ja totesi sen alkavan yleensä nuorella iällä. Vuonna 1902 Sir George Frederic Still kuvasi oireyhtymää luentosarjassaan ja 1932 saksalaiset lääkärit Franz Kramer ja Hans Pollnow puhuivat "hyperkineettisestä sairaudesta" muuten normaaleissa lapsissa.
https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-history |
| Onko uskonnollisten tahojen "sielulle" mitään tieteellisesti hyväksyttyä määritelmää/havaintoa? |
125 |
|
12.4.2021 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole... |
| Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidettiin 1950-luvulla? |
107 |
|
2.3.2021 |
|
Suomen Endokrinologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan, että kilpirauhasen toiminnan tutkiminen perustui 1950-luvun alussa vielä perusaineenvaihdunnan (PAV) mittaamiseen sekä seerumin kolesterolin määritykseen. Myös Arno Forsiuksen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään tätä aihetta.
Lääketieteen ja sairauksien hoidon historiasta on kirjoitettu useita teoksia. Löydät niitä hakemalla verkkokirjastosta esimerkiksi aihehaulla lääketiede ja historia. |
| Voivatko maksa-arvot olla alle nollan? |
92 |
|
2.1.2021 |
|
Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0… |
| Millaisella ylioppilas-ja lukion päättötodistuksella Suomesta on päässyt lähiaikoina Tukholmassa sijaitsevaan Karolinska Instituteen opiskelemaan lääketiedettä? |
140 |
|
4.12.2020 |
|
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä.
https://sverigesradio... |
| Mikä oli tällainen niin sanottu "luolamieskirugia" tai paremmin sanottuna "kallonporaus"? |
133 |
|
16.11.2020 |
|
Wikipediasta löytyy lyhyt kallonporausta esittelevä artikkeli. Myös Tiede-lehdessä ilmestynyt juttu kertoo kallonporauksen historiasta. |
| Milloin on huomattu verenpaineen merkitys ensimmäisen kerran?Lääketieteen historiassa. |
252 |
|
15.10.2020 |
|
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta tuli yleinen... |
| Onko kullakin lehmäyksilöllä täysin oma veriryhmänsä? |
166 |
|
7.10.2020 |
|
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa. |
| Iho alkaa sinertää jos on hukkunut.Johtuuko tämä siitä että verisuonet nousevat pintaan? |
129 |
|
15.9.2020 |
|
Kyse voisi olla syanoosista, jonka Terveyskirjaston lääketieteen sanakirja määrittelee näin:
"cyanosis, sinerrys; happeutumattoman verenpunan runsaudesta aiheutunut ihon tai limakalvojen sinipunerva värisävy, syynä joko yleinen happeutumishäiriö (esim. sydämen vajaatoiminta) tai paikallinen happeutumishäiriö (esim. huulet kylmällä ilmalla)"
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
|
| "If we could give every individual the right amount of nourishment and exercise, not too little and not too much, we would have found the safest way to health… |
133 |
|
6.3.2020 |
|
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain." |
| Löytyykö pääkaupunkiseudun kirjastoista Suomen lääkärilehden numeroa 2012:20? |
154 |
|
28.11.2019 |
|
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
|
| Mitä tarkoittaa v.1943 lääkärintarkastusohje 80a? |
274 |
|
22.2.2019 |
|
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 -kirjassa numero 80 tarkoittaa hartian ja yläraajan vammoja, vikoja ja sairauksia. 80a merkitsee huomattavaa epämuotoisuutta ja vikoja, joista on seurauksena toimintahäiriö. 80a jakautuu vielä kolmeen osa, jolloin epämuotoisuus tai vika voi olla synnynnäinen, hankittu tai kyseessä voi olla valenivel.
Tarkempia tietoja löytyy kirjasta, joka on Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjastossa. Kirjaa ei lainata kotiin, mutta sen saa käyttöönsä kirjastossa. Kirjaston osoite ja aukioloajat löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/meilahti/
|
| Minkä ikäinen on ollut vanhin lääkäriksi valmistunut henkilö Suomessa ja maailmassa? Entä minkä ikäisenä ei enää voi lähteä opiskelemaan lääkäriksi? |
1029 |
|
24.7.2018 |
|
Suomessa ei lääketieteen opinnoille ole ikärajaa. Ainakin muutama 47-vuotias on aloittanut opintonsa lääketieteellisessä. He ovat 53-vuotiaita valmistuessaan lääkäriksi. Lääkärilehdessä on mainittu että vanhin medisiinari eli lääketieteen opinnot aloittanut on 63-vuotias. Maailman vanhin lääkäriksi valmistunut on varmaan australialainen Allan Stewart, joka valmistui lääketieteen kandidaatiksi 97-vuotiaana.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-laakikseen-47-vuotiaana
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tiesitko-taman-opiskelukaveristasi/
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000501027.html |
Kysy kirjastonhoitajalta