Jos jostain asiasta tehdään kaikenkattava esitys, jossa on kaikki faktat esim. kirjoitettuna tai videolla, sitä usein kutsutaan 101, esim. "kissarodut 101"… |
135 |
|
|
|
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/... |
Milloin korkeakoulutuksesta tuli Suomessa maksutonta? |
381 |
|
|
|
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:... |
Löytäisittekö julkaisuja liittyen korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyöhön? |
125 |
|
|
|
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
|
I want to know Finnish language is taught in how many institutions abroad and in how many countries currently? Thanks. |
169 |
|
|
|
At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries.
The list of these universities and countries is in this link:
https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture
https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies |
Mitä eri yliopistopohjaisia koululinjoja Baltian maissa on mahdollista mennä opiskelemaan? Ja minkälaisilla keskiarvoilla esimerkiksi psykologiaa on päässyt… |
502 |
|
|
|
Baltian maissa on yhteensä kymmeniä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja niissä eri oppiaineita, joten listaa on mahdotonta tehdä. Koulutusten pääsyvaatimukset vaihtelevat. Jokaisella maalla on oma sivusto opiskelemaan haluaville ulkomaalaisille. Näille sivuille on koottu laajasti tietoa mm. eri korkeakouluista sekä hakukriteereistä. Voit tutustua eri vaihtoehtoihin näillä sivuilla.
Viro: Englanninkielinen sivusto Study in Estonia:https://www.studyinestonia.ee/
Latvia: Englanninkielinen sivusto Study in Latvia: http://www.studyinlatvia.lv/
Liettua: Englanninkielinen sivusto Study in Lithuania https://studyin.lt/
Viro-instituutti tekee yhteistyötä Study in Estonian kanssa Helsingissä toimivassa Eesti Majassa. Heillä on suomenkielinen... |
Kirjastoalan työpaikoissa on usein vaatimuksena 60 op kirjasto-/informaatioalan opintoja. Mutta onko sitä eritelty että niiden kuuluu olla nimenomaan kokonaan… |
3856 |
|
|
|
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea yliopiston... |
Etsin tietoja v 1891 syntyneen kummitätini elämästä. Hän työskenteli suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina Jyväskylän seminaarissa 1920-luvulla. |
306 |
|
|
|
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon mobiilioppaat: Vanhan... |
Milloin biologian valintakokeiden tulokset kerrotaan. Koe pidettiin 18.5.2017, eikä mistään löydy tarkkaa päivämäärää tulosten julkistamisesta. |
407 |
|
|
|
Korkeakoulut tekevät yhteishakujen valintoja eriaikaisesti toukokuun loppupuolelta lähtien. Kaikki yhteishaun valintojen tulokset on julkaistava viimeistään 30.6.2017. Valintojen valmistumisen eriaikaisuudesta ja hakutoivejärjestyksestäsi riippuen valinnan tulokset ovat nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa yksilöllisesti.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…
|
Onko kirjastotöihin vaadittavia informaatioalan opintokokonaisuuksia (20 ov / 35 ov tai mitä ovatkin nykyään) mahdollista suorittaa erillisopintoina… |
10322 |
|
|
|
Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tarvitsee pätevöityäkseen kirjastoalalle 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, jotka joko sisältyvät tutkintoon tai ne on suoritettu sen lisäksi.
Kirjastoalan korkeakoulutason koulutusta tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot ja Turun Åbo Akademi, sekä Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Näissä korkeakouluissa opiskelu on normaalia tutkinto-opiskelua.
Tampereen yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen media opinto-ohjelmaa. Opinto-opas ja tietoa opinnoista löytyy täältä:
http://www.uta.fi/sis/iti/index.html
Oulun yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimusta:
http://www.oulu.fi/... |
Miksi Yhteiskunnallista korkeakoulua ei siirretty Helsingistä Turkuun? Tuoreen tamperelaiskirjan mukaan koulun päätyminen Tampereelle ei ollut itsestään selvää… |
767 |
|
|
|
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja... |
Yliopistolaki on uudistunut ja olen saanut sellaisen käsityksen, että aiemmat keskeytyneet yliopisto-opinnot voivat mahdollisesti vaikeuttaa yliopistoon… |
922 |
|
|
|
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014.
Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi.
Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa... |
Löysin graduani varten kiinnostavan kirjan "Yliopisto - tieteen kehdosta projektimyllyksi". Ongelma on siinä että tieto alkaa olla vähän vanhentunutta, kirja… |
1193 |
|
|
|
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen... |
Milloin on hakuajat Erasmus-vaihtoon tänä keväänä? Olen hakemassa Buckinghamshire New Universityyn Iso-Britanniaan ensi syksyksi vaihtoon. |
699 |
|
|
|
Erasmus-vaihdosta vastaava Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kertoo kotisivuillaan, että vaihtoon hakeudutaan oman korkeakoulun kautta. Kannattaa siis ottaa yhteyttä oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimistoon tai kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöön laitoksella tai osastolla.
Lähde ja lisätietoja: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/erasmus/liik…
|
Tarvitsisin tietoa korkeakoulutuksen kehittämisestä. Erityisesti muissa euroopan maissa ja erilaisista aloitteista. Haluaisin mieluiten linkkejä tai… |
840 |
|
|
|
Keski-Suomen Nellin kautta voi hakea ERIC:stä (Education Resources Information Center), josta löytyy valtavasti kokotekstiartikkeleita ja artikkeliviitteitä kasvatuksen alan teksteihin. Nellin Monihaussa voit keskittää haun pelkästään ERIC:iin, ja hakea esimerkiksi asiasanoilla (kohtaan aihe) "higher education", "development" ja "europe". Tässä edellämainituilla sanoilla tehty esimerkkihaku:
http://www.nelliportaali.fi/V/9F35YSV1331Q539KQ5CMTA3GCPUUQHCD34J44I83J…
Viitteitä tulee noin tuhat, joten kannattaa kokeilla muillakin hakusanoilla. Jyväskylän yliopiston Nellistä löytyy useampiakin (11) kasvatusalan tietokantaa, mutta useimmat niistä ovat käytettävissä vain yliopiston verkossa eli niitä täytyy mennä käyttämään Jyväskylän yliopiston... |
Millainen koulupohja vaaditaan korkeakoulukirjastossa työskenteleviltä henkilöiltä. |
1298 |
|
|
|
Korkeakouluissa,kuten muissakin kirjastoissa, on kovin erilaisia tehtäviä ja ammattinimekkeitä ja niiden mukaan määräytyviä vaatimuksia. Ei ole yksiselitteistä vastausta esittämäänne kysymykseen. Tietoa täytyy hakea useammasta paikasta. Tässä muutamia vaihtoehtoja tiedon etsimiseen.
Kirjastolaki http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/kirjastolaki.html ja -asetus määrittelevät lähinnä yleisten kirjastojen nimekkeiden vaatimukset. Kirjastolaki löytyy em. sivulta sekä Finlex-tietokannasta www.finlex.fi hakusanalla kirjastolaki (mm. aakkosellinen hakemisto).
Yliopistolaista sekä ammattikorkeakoululaista (351/2003) samasta tietokannasta voi hakea tietoa ao. laitosten henkilökunnalle asetetuista vaatimuksista.
Esimerkiksi... |
Please send me in english language to my email address names and email addresses and addresses of internet pages of Law Schools in Estonia (Eesti)and Lithunia … |
841 |
|
|
|
Dear Sir,
In Estonia, The University of Tartu (http://www.ut.ee) has a faculty of law. Also in Estonia there are some private law schools, for example in Tallinn The Institute of Law (http://www.lawinst.ee/).
In Lithuania, The Vilnius University (http://www.vu.lt/), VDU (Vytauto Didzioja Universitetas) in Kaunas (http://www.vdu.lt/) and Klaipeda University (http://www.ku.lt/)have faculties of law.
A good way to start looking for law schools in any country is to go to The World Law Guide (http://www.lexadin.nl/wlg/).
Hopefully these addresses will help you!
|