Haluan peruuttaa varaukseni, onnistuuko? |
1008 |
|
|
|
Voitte peruuttaa varauksenne itse Vaski-verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/
Peruuttaaksenne varuksenne teidän täytyy kirjautua sisään omalle tilillenne verkkokirjastossa. Sisäänkirjautuminen onnistuu klikkaamalla ensin verkkokirjaston yläpalkissa näkyvää Kirjautuminen-painiketta ja sen jälkeen antamalla kirjastokortin numero (lukee kortissa) ja kortin nelinumeroinen tunnusluku.
Sisäänkirjautumisen jälkeen pääset Oma tili -osioon klikkaamalla ensin yläpalkissa näkyvää omaa nimeäsi ja sen jälkeen Oma tili -painiketta.
Varauksen peruuttaminen onnistuu oman tilinne varaukset-välilehdellä, jolla näette aktiiviset varauksenne ja voitte perua haluamanne varaukset rastittamalla peruutettavat varaukset ja klikkaamalla painiketta... |
Miksi Finnassa on yleisistä kirjastoista tällä hetkellä vain Vaski-kirjastot? Mikä estää esimerkiksi Helmet-kirjastojen liittymisen Finnaan? |
372 |
|
|
|
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
|
Olen kirjastoalan opiskelija ja haluaisin oppia käyttämään Voyageria, jotta työnsaantimahdollisuuteni paranisivat. Onko onko olemassa jotakin alan… |
881 |
|
|
|
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
|
Kysyisin kirjastojärjestelmä web-origosta. Kuka sen on perustanut ja minä vuonna? Missä maassa sitä käytetään? Muuta lisätietoja? |
1130 |
|
|
|
WebOrigo on ATP:n (nykyisin Axiell) kehittämä ohjelma 2000-luvun alussa. Lappeenrannassa WebOrigo otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta sitä ennen ohjelma oli jo käytössä monissa pienissä kirjastoissa. Vuonna 2004 ohjelma oli jo hyvin toimiva, ja moni muukin kirjasto siirtyi siihen samaan aikaan.
Lisätietoja ohjelman kehitysvaiheista voi kysellä entisiltä ATP:n työntekijöiltä (esim. Jari Koskelainen, Martti Wuolijoki ja Esa Peltonen), jotka toimivat nykyisin Axiellissa.
|
Varaamani aineisto ei ollut kirjastossa vaan oli jo lähtenyt eteenpäin tänään eli saamani ilmoituksen viimeisenä noutopäivänä. Mistähän se voisi johtua? |
653 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
|
Etsin tietoa Espanjan kirjasto järjestelmästä ja sen eroista Suomen kirjasto järjestelmään, mistä voisin saada tietoa? Olen yrittänyt eri haku termeillä, mutta… |
1170 |
|
|
|
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/... |
Olen yrittänyt varata kirjaa, mutta saan seuravan proxy errorin uudestaan ja uudestaan: https://www.helmet.fi/patroninfo~S9*fin?/0/redirect=/search~S0*fin/… |
829 |
|
|
|
Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
|
Hyvä kirjastonhoitaja! Haluamme tietää minkä niminen tietokanta Kouvolan kirjastoissa on? |
1138 |
|
|
|
Kouvolan kirjastojen kirjastojärjestelmä on nimeltään Origo.
|
Miksi yrittäessäni varata kirjaa, klikkamalla Varaa, esiin ponnahtaakin teksti: *** Proxy Error The proxy server received an invalid response from an upstream… |
1670 |
|
|
|
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
|
Etsin tietoa (kirjaa, lehtiartikkeleita, tilastoja) lainaus- ja palautusautomaation historiasta. Milloin Suomessa otettiin ensimmäiset automaatit käyttöön?… |
1183 |
|
|
|
Jonkin verran kirjastojärjestelmien historiasta löytyy uudesta teoksesta "Suomen yleisten kirjastojen historia". Myös seuraavista julkaisuista löytyy tietoa tästä aiheesta:
Jarmo Saarti Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet
Riitta Kärki: Selvitys atk-järjestelmien käytöstä yleisten kirjastojen lainauksenvalvonnassa ja tietopalvelussa (1987)
Espoon kaupunginkirjasto:
Tietojärjestelmätutkimuksen loppuraportti 12.6.1989
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (1997, toim. Juha Hakala)
Selvitys yleisten kirjastojen integroidusta tietojärjestelmästä : loppuraportti (1986)
Artikkeleja löytyy Artosta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta... |
Haluaisin varata pari kirjaa. Tarvitsen niitä kuitenkin vasta elokuussa, enkä nyt kesällä. Voiko varauksen tehdä tavallaan "tulevaisuuteen". Eli että esim… |
1107 |
|
|
|
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana... |
Onko mahdollista jos te muuttaisitte Helmet sivua niin että pystyisin lainaamaan enemmän Tom & Jerry lehtiä ettei vaan yksi kerrallaan kun nyt se väittää että… |
1002 |
|
|
|
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
|
1990-luvun alun ja puolivälin välissä tapahtui ainakin Helsingin kaupunginkirjastoissa jotain: eräpäiväpahvikortit muuttuivat tulosteiksi. Mitä tapahtui… |
1302 |
|
|
|
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä... |
Missä voi opiskella PrettyLib- ja Millenium-kirjastojärjestelmiä? Onko kirjastojen ulkopuolella jokin koulutuksen järjestäjä? |
1290 |
|
|
|
Ainakaan Milleniumin osalta ei järjestelmää voi opiskella sen omaavien kirjastojen ulkopuolella. Samoin lienee PrettyLib- järjestelmän osalta.
Yleiskuvauksen Milleniumista saa järjestelmän toimittajan ja ylläpitäjän Innovative Interfaces sivuilta http://www.iii.com/mill/index.shtml
PrettyLib-kirjastojärjestelmä http://www.prettybit.fi/products.asp
Hakeutuminen harjoittelijaksi kirjastoon on keino, jolla kirjastojärjestelmiin pääsee tutustumaan.
|
Olette näköjään uudistamassa helmet-käyttöliittymää.. väärin. Miksi kirjahaun oletusattribuutti on hakusanat eikä teoksen nimi. Ammattikäytössä informaatikot… |
1110 |
|
|
|
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",... |
Yritin varata Roald Dahlin kirjan Matilda englanniksi ja sain vastaukseksi "Ei varattavia niteitä, varaus estetty". Tarkoittako se että tätä kirjaa ei lainkaan… |
1038 |
|
|
|
Dahlin Matildaa englanniksi on monissa kirjastoissa. Ongelma on se että erilaiset painokset ovat erikseen, järjestelmämme ei suostu käsittelemään niitä yhdessä. Yhden laitoksen kohdalla tilanne on se, että ainoa kappale on poistettu. Silloin sen perustiedot ovat edelleen näkyvissä, mutta koska siihen ei liity lainattavaa kirjaa, sitä ei tietenkään kannata varata. Siksi se on estetty. Todennäköisesti tapauksenne oli juuri tällainen. Varausta tehdessä on ensin hyvä tarkistaa, että lainattavia kappaleita on ainakin yksi. Matildan kohdalla tilanne näyttää siltä, että sitä on yksittäisiä kappaleita ja sellaisia laitoksia joita on useita kappaleita. Jos haluaa kirjan pikaisesti, kannattaa valita sellainen jonka kirjalla on tila "HYLLYSSÄ",... |
Miten saan tietää mitkä kaikki kirjastokimpat käyttävät PallasPro-kirjastojärjestelmää? |
1703 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi löytyy yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmähaku. Mene kohtaan Kirjastot, valitse Kirjastokimpat. Suora osoite palveluun on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ki…
Valitse kirjastojärjestelmäksi PallasPro. Hakua helpottaa hiukan, jos selaat kirjastoja maakuntakirjastoalueittain.
|
Mitä kirjastojärjestelmiä Suomessa on käytössä ja millainen kävisi kirjastoon jossa niteitä on alle 20 000 tällä hetkellä, mutta aineisto kasvaa koko ajan? |
2225 |
|
|
|
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita... |
Mita kirjastojen lainaus ohjelmaa Suomessa (hyvinkaalla) kaytetaan ja onko silla internet sivustoa josta voisi saada siita tietoa? |
927 |
|
|
|
Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
|
Miksi kirjaimellinen pin-koodi ei kelpaa kirjaston Asko-koneisiin? |
1158 |
|
|
|
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
|