1990-luvun alun ja puolivälin välissä tapahtui ainakin Helsingin kaupunginkirjastoissa jotain: eräpäiväpahvikortit muuttuivat tulosteiksi. Mitä tapahtui…

Kysytty
26.2.2008

1990-luvun alun ja puolivälin välissä tapahtui ainakin Helsingin kaupunginkirjastoissa jotain: eräpäiväpahvikortit muuttuivat tulosteiksi. Mitä tapahtui kirjastoautomaatiossa tuolloin, ja mikä oli vuosi?

Vastaus

Vastattu
28.2.2008
Päivitetty
28.2.2008

1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.

PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA

Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.

Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä tulostettiin nidetarrat lainauksenvalvontaa varten. Lisäksi tietokannasta tulostettiin erilaisia kokoelmaluetteloita, uutuusluetteloita, mikrokorttisarjat Heksi ja Pääsky sekä loppuvuosina myös luettelokortteja. Pääskyn tietokannan tiedoista saatiin myös vuosittaiset hankinta-, kokoelma-, poisto-, siirto-, lainaus- ja lainaajatilastot. Vaikka Pääsky I:stä tulostettiinkin kokoelmaluetteloita ja luettelokortteja, sitä ei ollut suunniteltu varsinaiseksi luettelointitietokannaksi. Nimekerekisteri ei ollut marc-muotoinen, vaan siinä suppeat tiedot sijoitettiin harvoihin kiinteämittaisiin kenttiin, jotka olivat: tunnus, luokka, pääsana, teoksen nimi, painovuosi, kieli, materiaali, hankintahinta ja korvaushinta sekä ISBN väliviivoin. Nimekkeille, joilta puuttui ISBN, Pääsky antoi oman 8-merkkisen KRN-tunnuksen; ISBN-numeroiden ja KRN-tunnusten lisäksi nimeketunnuksena käytettiin kirjavälityksen 7-numeroisia nimeketunnuksia. Mahdolliset muut tarvittavat tiedot jouduttiin esittämään lyhennetysti, lähinnä teoksen nimi -kentässä. Asiasanoja ei Pääsky I:n nimekerekisterissä käytetty lainkaan.

Pääsky-konvertointi
Vuonna 1992 koko Pääsky I:n nimeke- ja niderekisteri konvertoitiin marc-pohjaiseen Plus-tietokantaan (tuolloin Libs-tietokanta tai Pääsky II). Konversiossa nimekerekisterin tiedot sijoitettiin mahdollisuksien mukaan oikeisiin marc-kenttiin. Konvertoidut nimekkeet erottaa Plus-tietokannassa siitä, että niiden teksti on kokonaan isoilla kirjaimilla ja tietosisältö tavallista suppeampi. Täydennyshankintojen, keskusvaraston rekisteröinnin ja takautuvien asiasanoitusprojektien yhteydessä Pääskystä peräisin olevia luettelointitietoja on kuitenkin jatkuvasti täydennetty.

Kansallisbibliografiakonvertointi
Pääsky-konvertoinnin yhteydessä tehtiin myös ajo, jossa ISBN-numeron perusteella korvattiin Pääskyn suppeita luettelointitietoja kansallisbibliografian luettelointitiedoilla. Koska Suomessa on ISBN-numeroita alettu käyttää vasta vuonna 1972, koskee kansallisbibliografiakonversio vain vuonna 1972-1992 ilmestynyttä ISBN-numerollista fennica-aineistoa, lähinnä kirjoja. Kansallisbibliografiakonversiossa saatiin tietokantaan luettelointitietoja, jotka suuressa osassa v. 1970 jälkeen ilmestynyttä tietokirjallisuutta sisälsivät myös asiasanat.

Oma luettelointi
Syksyllä 1992 pääkaupunkiseudun kirjastot aloittivat oman on-line-luettelointinsa marc-pohjaiseen Plus-tietokantaan. Luettelointityön perustana ovat Finmarc-formaatti ja Suomalaiset luettelointisäännöt sekä kansallisbibliografian tulkinnat. ISBN-numerottomille nimekkeille järjestelmä antaa oman cls-alkuisen tunnuksen. Tietokirjallisuus on asiasanoitettu alusta asti oman luetteloinnin yhteydessä.
Kaunokirjallisuuden asiasanoitus aloitettiin vuonna 1994. Asiasanoitus tehdään Yleisen suomalaisen asiasanaston, sen musiikkia ja kaunokirjallisuutta koskevien erillisosien sekä vastaavien ruotsinkielisten laitosten mukaan.

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.