| Kalevalan tarinoita proosamuodossa |
467 |
|
10.12.2020 |
|
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto... |
| Onko Kalevalaa käännetty kreikaksi? Jos on niin mistä sen voisi hankkia itselle. |
244 |
|
24.8.2020 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto
Kalebala : to finlandikó épos
Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N.
Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.]
Julkaisija Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004.
ISBN 960-03-3729-2 nidottu
Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.
|
| Mitä muita aseita/taikaesineitä Kalevalassa ja muissa suomalaisissa myyteissä mainitaan Sammon ja Väinämöisen kanteleen lisäksi? |
588 |
|
11.6.2020 |
|
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin pukeutuneen... |
| Tarvitsisin sitaatin Keith Bosleyn Kalevala-englanninnoksesta. Rivit 81-84 runosta 33: Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti kivehen… |
213 |
|
20.3.2020 |
|
Runon 33 rivit 81 - 84 löytyvät Keith Bosleyn Kalevalan englanninnoksesta (Oxford University Press, 1999) sivulta 461. Saat rivit sähköpostiisi.
|
| Etsin Kalevalasta alkuperäistä painosta, mikä mahtaisi olla sellainen ns. Täydellinen Kalevala painos? |
1131 |
|
9.3.2020 |
|
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)
Suomalaisen... |
| Minua kiinnostaisi tietää, mikä on ensimmäinen suomesta jollekin muulle kielelle käännetty kirja, mille kielelle se on käännetty ja milloin se on käännettynä… |
328 |
|
31.1.2020 |
|
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima... |
| Kalevalaiset jäsenkorjaajat kertovat menetelmän saaneen nimensä Kalevalan 15. laulusta, jossa Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon. Siteerataan, että "Jos… |
408 |
|
19.8.2019 |
|
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En myöskään löytänyt muotoa... |
| Kirjoitan tutkielmaa siitä, miten mieskertojien/runonlaulajien näkökulma naisista on vaikuttanut Kalevalan Ainon tarinaan, ja haluaisin siihen tueksi jo… |
221 |
|
1.3.2019 |
|
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen, 2012 http://... |
| Mitä tarkoittaa Kalevalassa sana "katsehista"? |
380 |
|
23.2.2019 |
|
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471). |
| Vastaako Kalevalasta julkaistu Juhla-Kalevala (ja Akseli Gallen-Kallelan kalevalataide) vanhaa vai uutta Kalevaa vai onko se kenties joku aivan eri versio? |
446 |
|
24.1.2019 |
|
Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.
|
| Mikä on Lemminkäisen äidin nimi? |
3944 |
|
8.6.2018 |
|
Lemminkäisen äidillä, kuten monella muullakaan Kalevalan hahmoilla ei ole erisnimeä. Lemminkäisestä itsestään käytetään usein määrettä lieto, joka tarkoittaa pehmeää, mutta myös kevytmielistä. Lemminkäinen kuvataan sotaisana naistenmiehenä, joka ryöstää Saaresta itselleen kauniin morsiamen Kyllikin, jonka kuitenkin pian jättää ja lähtee kosimaan kauniiksi kuvattuja Pohjolan neitoja.
Lemminkäisen äiti on kaiken kärsivän, mutta rakastavan äitihahmon arkkityyppi. Lemminkäisessä itsessään yhdistyy yleismaailmallisia myyttejä esimerkiksi vuodenkierrosta (kuolema ja uudelleen syntyminen).
Kirjailija Eino Kemppainen antaa kansanrunoteoksessaan Sankari väkevä (1918) Lemminkäisen äidille etunimen Lemmi, mutta tätä nimitystä ei tosiaankaan... |
| Vuonna 1938 syntynyt ystävä kertoi, että koulun äidinkielen tunneilla 1940-luvulla tai 1950-luvun alussa opettaja luki otteita suorasanaisesta Kalevalasta… |
357 |
|
7.5.2018 |
|
Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään.
Helmet -- Kalevala kansakouluja varten |
| Mistä löytyisi Kalevala suomeksi luettuna? |
658 |
|
7.3.2018 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun. |
| Miksi joskus d muuttuu j:ksi? Esim. Meijän koira tai teijän kissa. Onko tämä jotain murretta? Miksi näin tapahtuu ja miksi sitä kutsutaan? |
2874 |
|
19.10.2017 |
|
Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon.
Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –... |
| Löytyisikö jostain Bengt Pohjasen vuonna 2007 julkaistu Jokos lorut lapoit lophuun: neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher)? Mielelläni sen… |
332 |
|
10.2.2017 |
|
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
|
| Tänään on Runebergin päivä. Loppukuussa on Kalevalan päivä. Olen ikäni miettinyt mikä idea tässä on? Runeberghan kirjoitti Kalevalan, joten miksi pitää olla… |
1493 |
|
6.2.2017 |
|
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&... |
| Kysymys liittyyy Kalevalan saksalaisiin käännöksiin. Nuori saksalainen ystäväni haluaisi käännöksen Kalevalan ensimmäisestä runosta (lauluna tunnetusta)… |
745 |
|
10.10.2016 |
|
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://... |
| Meillä on täällä Luulajassa suomenkielinen lukupiiri ja haluaisimme tutustua Kalevalaan. Emme halua lukea koko pitkää Kalevalaa vaan jonkun edustavan otoksen… |
576 |
|
18.3.2015 |
|
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava... |
| Löytyisikö jostakin sivut, josta voisi tekstihaulla löyttää kohdan Kalevalasta. Lausuin kansakoulussa runon, mutta en muista enään mistä kohdasta Kalevalaa se… |
1036 |
|
6.3.2014 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://neba.finlit.fi/kalevala/
|
| Olisiko jotakin kirjaa jossa kerrottaisiin Kalevalan vaikutuksesta suomalaiseen nimistöön (yritykset, ihmistennimet, linnut yms.)? Jos on niin löytyisikö tätä… |
844 |
|
14.10.2013 |
|
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
