| Miksi Manalan valtiaita ei enää suomenneta 4 jälkeen? |
656 |
|
30.3.2012 |
|
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
|
| Mistä voisi etsiä tietoa siitä, onko jokin ulkomainen biisi suomennettu? Haluaisin tietää, onko Garth Brooksin "Friends in Low Places" suomennettu. |
677 |
|
22.3.2012 |
|
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
|
| Mistä ranskankielisestä alkuteoksesta on suomennettu Alexandre Dumasin teokset: Kreivin poika ja kuninkaan tytär , Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja… |
1627 |
|
12.3.2012 |
|
V. Hämeen-Anttilan suomentamat Alexandre Dumas -kirjat Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset sisältävät Dumas'n romaanin Les deux Diane kokonaisuudessaan:
Luvut I-XV = Kreivin poika ja kuninkaan tytär
Luvut XVI-L = Kaksoisolento
Luvut LI-LXXVI = Sankarin saavutus
Luvut LXXVII-CVIII = Kohtalokumppanukset
Les deux Diane ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1846-47. I niteeseen sisältyvät luvut I-LIV. Ensimmäisen luvun nimi on Un fils de comte et une fille de roi ja se alkaa sanoin "C'était le 5 mai de l'anné 1551." Kreivin poika ja kuninkaan tytär -kirja alkaa samannimisestä luvusta sanoin "Oli toukokuun 5 päivä vuonna 1551." - II nide sisältää luvut LV-CVIII. Näistä ensimmäinen, Les petites... |
| Mistä ranskankielisestä alkuteoksesta on suomennettu Alexandre Dumasin teokset: Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja… |
990 |
|
6.3.2012 |
|
V. Hämeen-Anttilan Dumas-suomennosten Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset (Karisto, 1950-51) alkuteos on alunperin vuosina 1846-47 julkaistu romaani Les deux Diane ("Kaksi Dianaa"). Dumas'n romaanista on ilmestynyt myös Kaksi Dianaa -niminen lyhennetty ja mukailtu suomenkielinen laitos (Nide, 1956).
|
| Haluaisin tietää, onko Pablo Nerudan Buenos Airesissa 1957 ilmestyneen runokokoelman Tercer libro de las odas runoa Oda al día feliz käännetty suomeksi. En… |
1062 |
|
17.2.2012 |
|
Nerudan oodeista ja Tercer libro de las odas -kokoelman runoista on suomennettu vain osa, ja Oda al día feliz näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin: "Oodia onnelliselle päivälle" ei löydy sen paremmin Neruda-kokoelmista kuin hänen runojaan sisältävistä antologioistakaan.
Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runosuomennostietokanta ei sekään runoa tunne. (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
|
| Miksi Tove Janssonin hahmot Tofslan och Vifslan käännettiin Tiuhti ja Viuhti? Kuka käännöksen teki? |
2944 |
|
7.2.2012 |
|
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
|
| Pitäisi tietää saksankielinen käännös sotilashuudahdukselle "Tulta munille!". Ilmaus esiintyy ainakin Linnan Tuntemattomassa sotilaassa, jossa muistaakseni… |
3441 |
|
1.2.2012 |
|
Tuntemattoman sotilaan toisen luvun kolmannessa osassa tosiaan Koskela komentaa: ”Tulta munille!” ”Tulta munil!” toisti Hietanen ja ”Tulta munille!” jatkoivat Lehto ja Lahtinen.
Tuntemattomasta sotilaasta on ilmestynyt kaksi saksannosta, Länsi-Saksassa vuonna 1954 ilmestynyt ”Kreuze in Karelien” (Karl-Heinz Bolay ja Rolf Schroers) ja Itä-Saksassa vuonna 1971 julkaistu ”Der unbekannte Soldat” (A. O. Schwede). Kreuze in Karelien-käännöksessä komennus kuuluu ”Haltet ’rein!”, ”’reinhalten!” wiederholte Hietanen. ”’reinhalten!” echoten Lehto und Lahtinen. ’reinhalten-sana on tässä merkityksessä "sukupuoliyhteys". Der Unbekannte Soldat-käännöksessä huudetaan ”Feuern – was das Zeug hält!”
|
| Millä nimellä on suomennettu Steen Steensen Blicherin novelli "Hosekraemmeren"? |
1195 |
|
27.1.2012 |
|
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=…)
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-... |
| Mitä tarkoittavat kirjaimellisesti Saarijärven Paavo-runossa seuraavat sanat: sitkaimmiten, tähkäpää, perkas, silkko?Kiitos. |
12554 |
|
26.1.2012 |
|
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää... |
| Olen selvittämässä copyright-oikeuksia käännöksille: Futurismin manifesti, 1909 ja Futuristimaalarien manifesti, 1910. Nämä ko. manifestit on suomennettu ja… |
1492 |
|
19.1.2012 |
|
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne... |
| Onko Nils Ferlinin runoa Seans suomennettu? Runo alkaa "Sakta från drunknade världar / ock djup som ingen knäppt av...". Linkki maailman runouteen … |
853 |
|
10.1.2012 |
|
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
|
| Kirjastostamme löytyy kirja Monte-Criston kreivi (ISBN 951-643-306-5) sekä seuraavat kirjat: Monte-Criston kreivi : ihmissusi : 25, Monte-Criston kreivi :… |
2764 |
|
9.1.2012 |
|
Monte-Criston kreivistä on olemassa monta erilaista laitosta ja useita suomennoksia, mutta kyseessä on silti yksi ja sama teos. Varhaisin suomennos on Johan Arvid Saivon - se ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1891-92. Ensimmäisen kerran 1911-12 julkaistu Jalmari Finnen suomennos, josta ilmestyi korjattu versio vuonna 1955, on Monte-Criston suomenkielisistä laitoksista kaikkein tavallisin. Näiden lisäksi Dumas'n romaanista on olemassa Lauri Hirvensalon lyhennetty suomennos, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1945. Kaksitoistaniteinen Monte-Criston kreivi ilmestyi kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1966. Yksitoista ensimmäistä on suomentanut Marjatta Salonen, viimeisen Eeva-Liisa Sallinen. Nämä kirjat... |
| Miten tarkkaan ottaen suomentuu Hamletin toisen näytöksen toisessa kohtauksessa, Hamletin kirjoittamassa kirjeessä tullut pätkä? "Doubt thou the stars are fire… |
2294 |
|
2.1.2012 |
|
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
|
| Onko Allen Wheelisin kirja The Quest for Identity suomennettu? |
771 |
|
2.1.2012 |
|
Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
|
| Haluaisin tietää, onko Oscar Wilden kuuluisa sitaatti suomennettu jossakin julkaistussa teoksessa: "I can resist everything except temptation." |
3163 |
|
2.1.2012 |
|
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
|
| Seuraava sitaatti on Norman Vincent Pealen kirjasta The Power of Positive Thinking: "The basic factor in psychology is the realizable wish. The man who assumes… |
2948 |
|
2.1.2012 |
|
Norman Vincent Pealen The power of positive thinking on suomennettu kahdesti. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1975 nimellä Onnellisen elämän edellytykset; vuonna 1999 julkaistun toisen suomennoksen nimenä oli Ole oman onnesi seppä. Hieman hämmentävästi Pealen suomennetusta tuotannosta löytyy myös Myönteisen ajattelun voima -niminen kirja, mutta sen alkuteos on Why some positive thinkers get positive results - ei The power of positive thinking, niin kuin voisi ehkä luulla.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Pealen kirjan neljännestä luvusta.
"Psykologian perustekijä on meidän toteutettavissa oleva toivomuksemme. Jos pidämme menestystä itsestään selvänä asiana, olemme jo hyvää vauhtia pääsemässä menestykseen." (Norman Vincent Peale,... |
| 1) Onko John Keatsin runoa "Happy is England" suomennettu? Minua kiinnostavat seuraavat säkeet: "Happy is England, sweet her artless daughters; Enough their… |
1314 |
|
30.12.2011 |
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen... |
| Löytäisittekö minulle suomennoksen kirkkoisä Augustinuksen kuuluisasta rukouksesta: "Give me chastity and continence, but not yet." Kiitos! |
1809 |
|
27.12.2011 |
|
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
|
| Miten kuuluu suomeksi Shakespearen Kesäyön unelman sitaatti "the course of true love never did run smooth"? Act 1, Scene 1, line 134. |
3531 |
|
21.12.2011 |
|
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli... |
| Miten seuraava lainaus on suomennettu? "The happiest youth, viewing his progress through, What perils past, what crosses to ensue, Would shut the book, and sit… |
1048 |
|
19.12.2011 |
|
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=... |
Kysy kirjastonhoitajalta
