jatkosota

102 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tsherepovetsin sotavankileiri nro 158 : Löytyisikö muita julkaisuja & tietolähteitä jatkosodan aikaisesta sotavankileiristä kuin jo tuntemani : Dmitri Frolov:… 3176 17.8.2011 Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa. Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY. Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus. Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus. Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus. Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Onko tietoa jatkosodissa olleille,nimiä? 1307 8.8.2011 Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… 3553 26.4.2011 Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Missä mahtoi olla 10. sotasairaala jatkosodan aikana? Isäni haavoittui lokakuussa 1941 Ylä-Syvärillä Sjargocerossa ja siirettiin sieltä 10. sotasairaalaan… 4756 15.4.2011 10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille. Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä: http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot… Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan....
Onko olemassa minkäänlaisia kirjoja, joissa kerrottaisiin hevosten roolissa Suomen talvi/jatkosodassa? 3022 22.2.2011 Hevosten roolista Suomen talvi- ja jatkosodassa kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa: Aaltonen, Ulla-Maija (toim.), Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Art House, 1991 Ojala, Ilmari (toim.), Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945. Karisto, 1997 Rislakki, Veikko (toim.), Hevosten sotasavotta : miesten ja naisten kertomaa suomalaisen hevosen osuudesta sodissamme 1939-1944. Suomen hippos, 1977 Aiheesta on tehty myös 37-minuuttinen dokumenttielokuva Urheat hevoset : hevonen sodassa (Maanpuolustuslehden kustannus), jota on saatavilla kirjastoista sekä DVD-levynä että videokasettina.
Kirja: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla Onko siinä kirjassa semmoinen henkilö Berhard Heljävirta ja missä on haavoittunnut?? 1961 10.2.2011 Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa". Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Mitä kirjoja voisitte suositella peruskoulun kahdeksasluokkalaisille talvi- ja jatkosotaan liittyen oheislukemistoksi, joissa käsiteltäisiin esim.: *… 3025 4.1.2011 Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti). Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista: Yleisteokset: - Sander, Gordon F. - Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010) Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010) Sotainvalidit: -...
Löytyisiköhän teiltä listaa Suomen sotasairaaloista 1939-1945? Lähinnä Kollaan ja Savonlinnan seudun sotasairaalat kiinnostavat. 8049 24.11.2010 Hyvä asiakas, Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen. Jatkosota: 13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi 17.SotaS Mikkeli 19.SotaS Savonlinna/Joroinen 22.SotaS Joensuu 25.SotaS Pälksaari 38.SotaS Lieksa 43.SotaS Rauha 66.SotaS Äänislinna 67.SotaS Salmi 68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen) 64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala) 65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala) Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;...
Teemme TKKK:ssa Tuusulassa koulutuksessa tutkimusta: Miten jatkosodan uutiskatsauksien sävy myötäili tilannekehitystä 1941 - 1944? Etsin kauan löytämättä… 1012 1.11.2010 Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään. Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa. Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota (Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44...
Suomen puolustusvoimien käyttämät sotilasarvoa ilmaisevat merkinnät (kauluslaatoissa ym.) ovat ymmärtääkseni vaihdelleet eri aikakausina. Esim. marsalkka on… 5289 10.6.2010 Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana. Perusteena asiaan on ollut * Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista. Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista: *Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Hyvä kirjastonhoitaja , Etsin tietoa suomalaisten sotilaiden ja sairaanhoitajien Hitlerin Saksassa olleesta sairaalasta ja sen toiminnasta. Sairaala… 4296 26.4.2010 Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943. Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita. Sen sijaan emme löytäneet...
Onko nettilinkkiä tai -palstaa, jossa talvi- ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla voi kartoittaa sotiin osallistuvien yhteisiä perimätietoja, kokemuksia… 2150 8.3.2010 Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa. Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä. Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia. Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä. Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta. www.aamukampa.net/forum ”sodat” www.flightforum.fi (...
Mistä ja miten voisin saada sotilastietoja 1939 alkaen sodassa taistelleesta ja haavoittuneesta isästäni. Missä taistellut, joukko-osasto, missä haavoittunut,… 9512 8.3.2010 Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella. Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Kysyisin päivämäärää, jolloin sodan jälkeen oli ensimmäinen ilta, jolloin mainosvalot paloivat ja liikkeiden ikkunat olivat valaistuja. Kävelin keskustaan sitä… 1132 9.2.2010 Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen. Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944) Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944) Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Onko kirjaa: Seppänen Tauno Nimike: Sotiemme aikainen Hyrynsalmi Luokka: 99.12 1116 12.10.2009 Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131. Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tarvitsisin hyviä lähdeteoksia liittyen naisten sotaponniteluihin Jatkosodassa 1941-1944, erityisesti sotateollisuudessa. Kirjat voivat olla niin tutkimuksia… 945 3.12.2008 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi löytyy asiasanoilla naiset jatkosota lähes 40 viitettä, sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Haun voi tehdä niin, että Helmet-etusivulla klikataan kohtaa Tarkenna hakua, ja avautuvalla sivulla kirjoitetaan hakulaatikkoon peräkkäin hakusanat naiset jatkosota. Hakulaatikon alapuolella olevista valikoista haun voi rajata aineistolajin ja kielen mukaan. Tässä muutamia esimerkkejä hakutuloksista: romaanit Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet; Hietamies, Laila: Siellä jossain; Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia. Tietokirjallisuutta: Veijalainen, Anna-Liisa: Nainen rintamalla: sota sotilaskotisisaren silmin; Kuvia ja kertomuksia sieltä jostakin: rintamanaiset...
Löytyykö Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta NL:n näkökulmasta nähtynä ja kirjoitettuja sotaromaaneja ja mistä niitä löytäisin sieltä teiltä… 1394 4.3.2008 Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt: Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus ” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
8. Divisioonan historiikki on nimeltään Kolmen Kannaksen Koukkaajat. JR 24:n historiikki on ruotsiksi ja nimeltään muistaakseni "Tjugofyran". Aika tarkka… 6406 14.2.2008 8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota) Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista: Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas] Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus). Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989. "Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974. Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Kuinka monta Suomen kansalaista jäi NL:n sotavangiksi Talvi- ja Jatkosodan aikana? 1294 1.10.2007 Aivan tarkkoja lukuja ei ilmeisesti tiedetä, mutta ohessa lukuja muutamista lähteistä: Talvisota 800-1100 (Talvisodan pikkujättiläinen, s. 792) Jatkosota 2377 (Neuvostoliiton virallinen tilasto, suomalainen arvio 3500. (Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1028) Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. (www.veteraanienperinto.fi) Talvisodassa suomalaisia jäi vangiksi lähes 900 (yle.fi Elävä arkisto) Neuvostoliiton Euroopan rintaman sotavangit kansallisuuksittain ajalla 22.6.1941 - 2.9.1945 venäläisten lähteiden mukaan suomalaisia 2 377 (http://www.uta.fi/~titima/stilasto.html) Lisätietoja tiedonlähteestä, jota valitettavasti juuri nyt ollut käytettävissä: Teuvo Alava -...
Sodassa ollut mies etsii kirjaa, josta muistaa ainoastaan seuraavat seikat: Rykmentin komentaja Juva (tai Juva-paikkakunta, mutta ilmeisesti kyse on henkilön… 1676 9.7.2007 Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.