| Mistä voisi löytää ulkomailla asuvan henkilön asuinosoite, jos tietää henkilön nimen ja kaupungin? |
6326 |
|
27.1.2015 |
|
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteisestä Osoitepalvelusta. Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=87
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
|
| Mistä löytyy Helsingissä asuvan henkilön osoite? |
5258 |
|
30.10.2014 |
|
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
|
| Kuinka löydän henkilön emailosoitteen? |
1452 |
|
22.9.2014 |
|
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi... |
| Mistä kirjasta/kirjoista löytyy tietoa Taulun Antista? Hän vaikutti Kankaanpään Niinisalossa 1800-luvulla. |
882 |
|
6.8.2014 |
|
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
|
| Ja kiitos Säkkisten Santeria koskeneesta vastauksesta. Kysyn edelleen Kiven henkilöistä. Em. kysymyksen yhteydesä mainitun Aleksanteri Mikonpojan isän,… |
748 |
|
3.10.2013 |
|
Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
|
| Kuinka monta kirjasto ukkova on kirjastossa keskimäärin ?? |
855 |
|
13.12.2012 |
|
Suomen kuntien kirjastoissa tehdään töitä 4755 henkilötyövuoden edestä. Henkilötyövuosi ei tietysti kerro koko totuutta, esim. kaksi osa-aikaista muodostaa henkilötyövuosissa yhden henkilön. Vuonna 2011 kuntien kirjastoja oli 836. Tämän perusteella jokaisessa kunnan kirjastossa on keskimäärin n. 5,6 ukkoa/akkaa. Tilasto ei nimittäin erottele ukkopuolisia henkilöitä erikseen. Kirjastotilastot löytyvät täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
|
| Minkä ikäinen on ollut maailman nuorin alzheimerin tautia tai muuta vastaavaa muistisairautta sairastanut henkilö maailmassa sairautensa alkaessa? |
2042 |
|
24.11.2012 |
|
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
|
| Kun uutinen kertoo, että tapahtumalla on "Virallisena suojelijana" -joku, yleensä tunnettu henkilö. Mikä on suojelijan merkitys, vastuu, tehtävä? |
3585 |
|
23.1.2012 |
|
Virallinen = julkista valtaa edustava. Virallinen suojelija antaa suostumuksellaan nimensä tapahtuman tms. käyttöön, ja lisää näin arvovallallaan tapahtuman julkisuutta ja painoarvoa. Suojelija on asian takana ja kannattaa asiaa, jota tapahtuma edustaa. Ei hänellä ainakaan laissa määrättyjä velvollisuuksia ole. Hän on arvovaltainen symbolinen tukija.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja 3 : S-Ö. 1980.
Kielitoimiston sanakirja 3. osa : S-Ö. 2006.
|
| Kotonamme on suhteellisen vaatimaton talvinen maalaus Viipurin pyöreästä tornista (?) vuodelta 1942, jonka on signeerannut E. Suomela. Jostain… |
4671 |
|
16.1.2012 |
|
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
|
| Olen yrittänyt etsiä Mathilda ”Tilly” Soldanin ja hänen poikansa Nils Björn ”Nisse” Soldanin (isä Juhani Aho) tarkkoja syntämä- ja kuolinpäiviä. En ole… |
2778 |
|
1.9.2011 |
|
Matilda (Tilly) Soldan oli syntynyt 16.2.1873 ja hän kuoli 6.9.1931. Tiedot ovat peräisin Tuula Levon todellisuuspohjaisesta romaanista ”Neiti Soldan” (Otava, v. 2000) ja Järvenpään taide-museosta.
Nils Björn (Nisse) Soldan oli syntynyt 6.10.1902 ja hän kuoli 9.9.1953. Lisätietoja hänestä löytyy Suomen Kansallisbiografian osasta 9 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. 2007) ja Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Soldan .
Matti Yrjänä Joensuun kirjassa ”Harjunpää ja rakkauden nälkä” tapahtuu pankkiryöstö Museokatu 18:ssa Helsingissä. Helsinki-aiheisia kirjoja voi etsiä Tarinoiden Helsinki –sivustolta esim. kadunnimen perusteella: ’selaa paikkoja’ – ’kirjoita osoite’. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ .
Jatkossa kannattaa... |
| Onko tietoa jatkosodissa olleille,nimiä? |
1315 |
|
8.8.2011 |
|
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
|
| Robert vainio |
866 |
|
11.7.2011 |
|
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
|
| Minun sukuni tarina-kirjan henkilöt ja henkilöiden tiedot |
2058 |
|
30.3.2011 |
|
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
|
| Voisitteko sanoa minulle joitakin (mielellään suht tunnettuja) teoksia, joissa ihminen / henkilö jakautuu kahteen osaan. (Sielu lähtee omille teilleen)? Myös… |
1313 |
|
18.11.2010 |
|
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa... |
| Onko Suomessa netissä palvelusivua, josta voi löytää henkilön nimen perusteella syntymäajan ja osoitteen? Ruotsissa on esim. birthday.se. |
11093 |
|
10.11.2010 |
|
Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
|
| Tapani Kansa laulaa kappaleessa Tulkaa tytöt takaisin: "Ei enää hehku hymy Karan Helenan, ei charmi Linnanheimon kauniin Reginan. Mä muistan Hanna Tainin tuon… |
4428 |
|
15.10.2010 |
|
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan... |
| Minkälaisen henkilön puoleen muinaissuomalainen (esikristillisiltä ajoilta) saattoi kääntyä jos hän halusi apua henkiin/haltijoihin/menninkäisiin/uskontoon ym… |
1518 |
|
8.10.2010 |
|
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja... |
| Mistä saisin tietoa 2000-luvun alun ajasta, esim. politiikasta, kulttuurista, kirjallisuudesta ym.ym.? |
1796 |
|
15.2.2010 |
|
Otavan vuosittain julkaisema Mitä Missä Milloin - kansalaisen vuosikirja on mitä parhain lähdeteos sekä maailman että kotimaan tapahtumiin. Siitä löytyy tietoa niin ajan ilmiöistä ja tapahtumista, eri tieteenalojen uusista tutkimuksista, eri taiteenlajien ja populaarikulttuurin trendeistä sekä urheilusta. Vuosikirjat sisältävät paljon "pikkutietoa" kuten kirjan käsittelemän ajanjakson aikana kuolleita merkittäviä henkilöitä ym., mutta myös yleisiä linjauksia kuten kuluneen vuoden kaunokirjallisuuden aiheita ja teosten esittelyjä. Myös tuona aikana suostituiksi tulleet tai paljon julkisuudessa käsitellyt harrastukset saavat oman lukunsa.
Mitä Missä Milloin -vuosikirjat on nimetty siten, että ne kattavat ajanjakson puolestatoista vuodesta... |
| Milloin ja missä oli syntynyt arkkiveisuja tehtaillut F. A. (Frans August) Caselius? |
1344 |
|
11.12.2009 |
|
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=20&ti=1,20&Search%5…
|
| Poikani nimi on Tasu joka on todella erikoinen nimi Suomessa. Ainoastaan kaksi Tasu-nimistä henkilöä on Suomessa. Löytyyköhän tätä nimeä nimipäiväkalentereista? |
1579 |
|
18.5.2009 |
|
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
