| Kenen kirjoittama runo? |
1001 |
|
20.6.2018 |
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Uni kokoelmasta Jääpeili (1928). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Hellaakoski Aaro: Runot (useita painoksia). Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
https://finna.fi/
|
| Mistä kokoelmasta löydän Aaro Hellaakosken runon ja mahd. taustatietoa runosta Kulkijat? Runo alkaa "Hänen sormiinsa tarttui tiivis enkelin käsi". |
337 |
|
23.3.2018 |
|
Kulkijat on julkaistu Aaro Hellaakosken kokoelmassa Hiljaisuus (1949). Se löytyy myös teoksesta Hellaakoski, Aaro : Runot, josta on useita painoksia. En onnistunut löytämään analyysia juuri Kulkijat –runosta mutta kokoelmaa Hiljaisuus on käsitelty Unto Kupiaisen Aaro Hellaakoski : ihminen ja runoilija –teoksessa. Lauri Viljasen kirjassa Ajan ulottuvuudet s. 42 on pari riviä runosta Kulkijat. Kaltiossa 1/1950 on Atte Kalajoki arvostellut kokoelman Hiljaisuus ja nimimerkki H.K.P. Kaltiossa 5/1949 s. 140. Helsingin Sanomissa on ollut numerossa 269/1949 Lauri Viljasen arvostelu (voi olla kenties sama joka on julkaistu kirjassa Ajan ulottuvuudet), Hufvudstadsbladetissa Olof Enckellin arvostelu 15.1.1950, Uudessa Suomessa Rafael Koskimiehen... |
| Muistan osan runosta, ja toivoisin että saan varmistettua tekijän ja runon oikeellisuuden (oliskohan Hellaakoski?) ..Olen kuullut matkasauvas sinä raahasit… |
392 |
|
13.12.2017 |
|
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan. |
| Aaro Hellaakosken runo Ritari Ranki. |
754 |
|
27.9.2017 |
|
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
|
| Ystäväni etsii runoa, jossa olisi jotain tällaista: Kiitos kohtalolle ma että löysin sun, ja kuumin käsivarsin sun kiedoin olkapääs ja monta vuotta kesti… |
695 |
|
10.7.2017 |
|
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
|
| Onko Aale Tynnillä runo,joka alkaa: En pelkää pilvi olla se ohuin,haihtuvin... Haluaisin niin saada koko runon ja sen kirjoittajan, ellei se ole Aale Tynni. |
687 |
|
3.11.2016 |
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Outo kokoelmasta Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös mm. teoksista Hellaakoski, Aaro: Runot (1977) sekä antologiasta Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992).
Saatte runon sähköpostiinne.
Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
http://kirjasto.kuopio.fi/start
|
| Miten kuuluu Aaro Hellaakosken runo, joka alkaa "Jo kohina illan tuulen käy metsiä tuudittain..."? |
1996 |
|
16.6.2016 |
|
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
|
| Kenen suomalaisen runoilijan tekstiä tämä on? "Pitopöytiä piillen söin multaa maata, nyt erota niistä en ikinä saata". Voisiko olla Saima Harmajan - en… |
543 |
|
12.10.2015 |
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Metamorfoosi, joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat : runoja (WSOY, 1946). Metamorfoosi on luettavissa myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot (WSOY), josta on julkaistu useita painoksia. Edellä mainittuja teoksia löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä voisi löytyä Aaro Hellaakosken Hauen laulun venäjännös? |
701 |
|
10.8.2015 |
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
|
| Onko Aaro Hellaakosken runoa "Maalari" käännetty englanniksi? Kokonaisen päivän elin maisemaa... |
1045 |
|
30.7.2015 |
|
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
|
| Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… |
1587 |
|
20.2.2015 |
|
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
|
| Minun pitäisi löytää V.A. Koskenniemen runo, jota kuulemani mukaan luetaan usein ristiäisissä. Tekstissä on tällainen kohta: tuon pienen suun suppuisen nään -… |
1115 |
|
12.11.2014 |
|
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
|
| Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… |
2372 |
|
11.2.2014 |
|
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria... |
| Kysyisin kuka on kirjoittanut runon, jonka yksi säkeistö menee jotenkin näin "Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki" |
17061 |
|
24.3.2011 |
|
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
|
| Kertoisitko mitkä kaksi rakkaustarinaa tähän runoon liittyy ? Millainen kauhutarina runossa kerrotaan ? "Niin pienenksi kasvoimme. Äskeittäin olit vaahtera… |
3651 |
|
17.3.2011 |
|
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi... |
| Olen tekemässä lehtijuttua ja tarvitsisin sitä varten Hellaakosken runon "Kiitos" kokonaisuudessaan, netistä löysin vain runon viimeisen säkeen. Olen… |
2978 |
|
12.2.2011 |
|
Etsimäsi runo "Kiitos" sisältyy Aaro Hellaakosken vuonna 1943 ilmestyneeseen kokoelmaan "Uusi runo" (WSOY). Runo alkaa näin:
Ei mistään löydy pidättäjää
maan päältä, ei taivaan alta,
kun sydäntä, kypsää ja viileää
on kutsunut kuoleman kaikkivalta.
Kuka valmis on, hän kiittää,
kun viikate nousee ja niittää.
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi kirjoittaa vastaukseen kokonaisuudessaan, mutta se löytyy muun muassa seuraavista teoksista.
Hellaakoski, Aaro: Uusi runo (WSOY, 1943)
Suomen runotar / toimittanut Huugo Jalkanen...et al (W&G, 1965)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Vuodet kuin kuiskauksia / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (WSOY, 1995)... |
| Hellaakoski on runoillut "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." Onko kukaan kirjoittanut runoa: "ken latua kulkee ladun on vanki, vapaa on vain… |
48591 |
|
7.1.2011 |
|
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
|
| Tiedustelen erästä runoa, jonka alkuperästä minulla ei ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta se on melko varmasti suomalainen. Runo on humoristisen kepeä… |
1698 |
|
28.5.2010 |
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
|
| Etsin Kuolema -nimistä(?) runoa, joka menee suurinpiirtein näin Kuolema istuu olkapäälle----- ja päättyy Lähdetään. |
1645 |
|
11.6.2008 |
|
Aaro Hellaakoskella on samanalkuinen runo teoksessa Huomenna seestyvää vuodelta 1953. Se ei kuitenkaan lopu "lähdetään" vaan "kaikki salvat aukeaa".
|
| Onko Naurua-runo V.A. Koskenniemen? - niin hassunkurisen touhun nään...... |
3813 |
|
12.5.2007 |
|
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
|
Kysy kirjastonhoitajalta
